Wal'aansa Qoricha Uumamaa

FAAYIDAA SANYII (KILLEE) MAANGOO
Sanyiin maangoo gabaataan gara keessatti argamu soorata hedduu kan of keessaa kan qabu yoo ta’u antioksidantoota uumamaa, feenoolii, asiidota coomaa fayya qabeessa, isteeroolii biqiltootaa, fi kompaawundoota ittisaa qaamaa fi gogaa karaa dachaa ta'een kan deggeruu danda’an of-keessaa qabu..

1.Guddina Rifeensa fi Fayyaa Rifeensa Deeggaruu..
Sanyiin maangoo irraa baafame gogaa mataa sooruuf, gogiinsa buqqee mataa hir'isuu fi hidda rifeensa cimsuuf gargaara. Akkasumas rakkoo rifeensi goguu ykn caccabuun dhufu xiqqeessuuf gargaaruu danda'a.

2. Gadi fageenyaan Jiidhina Gogaa Fiduu danda’a..
Sanyii kun dhadhaa uumamaa gogaa lallaaffisuu, bakka gogaan qalla'aa (haphina)hirrisuu hir'isuu fi bishaan waliigalaa(gilukoosii qaamaa)fooyyessuu of keessaa qaba.
Kana jechuun nama huuqqina qaamaa qabu fooyyessuu danda'a jechuudha..

3. Dandruff(forfor) Hir'isuuf gargaara
Zayitiin sanyii maangoo irraa hojjetame aarii gogaa mataa tasgabbeessuu fi gogiinsa irraa kan ka’e ciccitaa qaamaa (babbaqaquu)hir’isuu nidanda’a.

4. Fayyaa bullaa'insa nyaataa ni deeggara
Sanyii maangoo yeroo goguu yoo daaku ta’u, miira garaachaa tasgabbeessuuf gargaaruu fi adeemsa bullaa’insa nyaataa madaalawaa ta’e deeggaruu nidanda’a.

5. Sirna Ittisa qaamaa ni cimsa
Antioksidaantoonni isaa qaama keenya free radicals irraa eeguuf kan gargaaran yoo ta'u, fayyaa waliigalaa deggeruu nidanda'u.

6. Hamma Sukkaara Dhiigaa To'achuuf gargaara
Gochoonni aadaa tokko tokko to’annoo gilukoosii fooyya’aa ta’e gargaaruuf waan ooluuf daakuu sanyii maangoo fayyadamuun filatamaadha.

7. Fayyaa Onnee ni deeggara
Sanyii maangoo asiidota coomaa fayya qabeessa ta’an kan of keessaa qabu yoo ta’u, kunis madaallii kolestroolii fooyya’aa ta’e taasisuu nidanda’a.

8. Dulloomuu gogaa irraa ni eega
Antioksidaantoonni sanyii keessa jiran gogaa dhiphina naannoo irraa eeguuf kan gargaaran yoo ta’u, sarara xixiqqoo gogaa irratti mul’atu hir’isuu nidanda’u.

9. Hafuura Badaa Afaanii fi Kan Jalaa To'achuuf Nigargaara
Sanyiin maangoo daakuu ta’e qoricha aadaa keessatti hafuura namaa haaromsuu fi qulqullina afaanii deeggaruuf itti fayyadamaa tureera.

10. Rakkoo Garaachaa Hir'isuuf Gargaaruu Nidanda'a
Uumamni sanyii kanaa astringent ta’uun isaa sirna bullaa’insa nyaataa cimsuu fi tasgabbeessuuf gargaaruu nidanda’a.

ITTI FAYYADAMA
Sanyii maangoo fayyadamuu dura sirnaan qulqulleessuun gogsuu qabda. Malli sirrii ta'e kunooti:

Tarkaanfii 1ffaa: Sanyii sana baasuuf
Maangoo erga nyaannee booda haftee firii keessaa argachuuf goggoogsaa qola gubbaa san suuta irraa caccabsaa..

gara daakuutti caccabsuu
zayita dibataa keessa galchuun
kiriimii ykn qooshaa uumamaa hojjechuuf itti fayyadamaa
ji’ootaaf meeshaa goggogaa keessatti kuusuun akka dibaraatti fayyadamuu..

2. Zayitii Rifeensa Sanyii Maangoo (Guddina & Dandruff) .
Mi'a dheedhii:
sanyii maangoo goggogaa ykn daakuu muraasa .
Zayitii C.B.C (kokos) ykn zayitaa dibataaf ta'u burcuqqooo 1 qopheessaa
Zayitii suuta ho'isaatii daakuu sanii waliin walitti makuu.
Ho’a baay’ee gadi aanaa irratti daqiiqaa 15-20f haa danfuu, ergasii qaruuraa keessatti kuusaa...
Akkaataa itti fayyadama:
Torbanitti al 2-3 gogaa mataa irratti dibachuu.

3. Bullaa'insa nyaataaf kan oolu
Akkaataa itti tolchan:
Sanyii guutummaatti goge sana maashina fayyadamuun gara daakuu gaariitti daakuu.
Akkaataa itti fayyadama:
Bishaan ho’aa ykn damma waliin makamee maankaa xiqqoon ganamaa fi galgala osoo hin nyaatin dura bullaa’insa nyaataa tasgabbeessuuf gargaara.

4. Dhadhaa Gogaa uumuuf
Daakuu sanyii maangoo
Zayitii C.B.C ( kokos) ykn dhadhaa shea Qopheessaa..
Zayitii bu’uuraa ykn dhadhaa filattan ho’isaa.
Daakuu sanyii maangoo xiqqoo itti dabali.
Haa infuse, strain, fi qabbanaa'u.
Akkaataa itti fayyadama:
Goggoga gogaa, dhukkubbii jilba, hirphaa ykn bakka gogaan jiidhina gadi fagoo barbaadu irratti dibadhu.

5. Foolii badaa afaanii fi Hafuura Haaraaf
Akkaataa itti tolchan:
Daakuu sanyii maangoo soodaa xiqqoo waliin walitti makuu.
Akka gaariitti walitti makuun daqiiwaa xiqqoof kuusaa.
Akkaataa itti fayyadama:
Buraashiin ilkaan jiidha qabu salphaatti budaa sana keessa cuuphuudhaan suuta buruushiin dhiqachuu.
Galatoomaa Ulfaadhaa!!..
Hubachiisa cimaa:
Pagen Wal'aansa Qoricha Uumamaa kun Uggura jalatti argama namoota hedduu bira gahaa waan hin jirreef waliif godha..

Faayibarri Nyaataa Ol’aanaa Timiraa:
1.Fayyaa Onnee Deeggaruun: Onnee kee kunuunsuun murteessaadha. Faayibariin kun kolestroolii badaa qabachuu fi qaama keessan keessaa baasuuf gargaara. Akkasumas, hammi pootaasiyeemii baay’een ujummoo dhiigaa keessan kan laaffisu yoo ta’u, kunis dhiibbaa dhiigaa gadi buusa, kunis dhiibbaa waliigalaa onnee keessan irratti uumamu nihir’isa.

2.Albuudni kun fayyaa onnee fi maashaalee keessan gargaara.

3.Dhiibbaa dhiigaa sadarkaa idilee ta'een kan eegu yoo ta'u, maashaaleen keessan osoo hin dhiphatin sirnaan akka hojjetan taasisa.

4. Vitamin K fi Boron: Sooranni kun lamaan meeshaa dhoksaa lafee cimaa ijaaruuf gargaarudha. Albuuda gara lafee keetti harkisuudhaan waliin hojjechuun akka dhangala’u godhu.

5. Antioxidants Humna Qaban: Antioxidants akka gaachana seelii keessaniif yaadu qabu waan ta'eef miidhaa guyyaa guyyaan faalama, dhiphinaafi dulloomuutiin dhufu ofirraa ittisuuf oola.

6. Dhukkubbii Humna Uumamaa: Sukkaara uumamaa kan akka fructose fi sorbitol of keessaa qabuf akkasumaas faayibara baay'ee waan qabaniif sukkaaroonni mi'aan isaa kun suuta suutaan dhiiga keessan seenuuf oola. Kunis saffisaan ariifachuu fi kufaatii osoo hin taane humna dhaabbataa siif kennu danda'a.

7. Rakkoo bullaa'insa nyaataa furuu:
Keessattu Yoo garaan kee si oowwe ykn gogaa ta’e, timiriin goggogaa qoricha uumamaati.

8.Dandeettii Lafee Eeguu: Namoonni akkuma umuriin isaanii dabalaa deemuun lafeen isaanii uumamaan qallachaa fi laafaa deema. Qorannoon akka agarsiisutti guyyaatti sanyii goggogaa shan ykn ja’a qofa nyaachuun dhugumatti rakkoon lafee akka badu dhaabuu danda’u ibsa .

9.Walnyaatinsi addaa Vitamin K, potassium, fi antioxidants qaamni tishuu lafee deebisee akka ijaaru dammaqan nigargaara.

10. Sukkaara Dhiigaa To’achuuf: firiin isaa Mi’aawaa waan ta’aniif, dhibee sukkaara dhiigaaf hamaa ta’a jettanii yaaddu ta’a. Fiiber kun dhibeen sukkaara saffisaan akka xuuxamu saffisiisa. Dhukkubsattoonni sukkaaraa ykn namoonni hamma sukkaara isaanii ilaalan hamma sukkaara dhiigaa balaa guddaa geessisu osoo hin fidin hamma idilee ta’een nagaadhaan nyaachuu danda’u.

11. Summii garaachaa haxaaye akka badu nitaasisa

12. Rakkoo beela beela ni ittisa..

ITTI FAYYADAMA
- Sodaa dhukkubbii ilkeef jecha kallattiin nyaachuu Sodaattuus bakka sukkaatti nyaata keessatti makuu nidandeessu keessattuu miidhaa sukkaara warshaa baqachuuf timirri rakko maleetti filannoo gaarii ta'a.

-Ganama Nyaata Dura Oatmeal(Boorishaa) fi Yogurt Bowls, timirs goggogaa sadii ykn afur xixiqqootti muruun burush ho’aa ykn yogurt qabbanaawaa ta’e walitti makuun dhuguu.

--Annisaa qaamaa ykn ayranii argachuuf:
Timira goggogaa burcuqqooo tokko, walakkaa burcuqqooo walnuts(daakuu joowzii) fi daakuu kookaa xiqqoo waliin walitti makuu nyaachuun humna guddaa siif kennu.

--Foon waliin affeeluun mi'aa gaarii fi faayidaakana caalu argatta,
Daabboo keessatti,
Salaxaa keessatti fayyadamuu dandeessu..
Galatoomaa Ulfaadhaa!!
Wal'aansa Qoricha Uumamaa Irra

Bara jaalallii hawaasaa gaarii ture..
Eenyu kana bara san yaadadatu?
Quluu Bishaan itti dhugan, Buchuma Aannan itti naqatanii fi Wissaa salaataaf itti waddaataniif namuu "tun tiyya" jechaa haada itti hidhatan guddifachaa turan..
Osoo tun harra jiraattee Bishaan warshaa keemikaalaan badee fi summii laastikatiin hin miidhamnu ture..💪
Gadaa maaliin akkaan ibsuun rakkadhe..

Faayidaa marga Cyperus rotundus,
Margi kun yeroo baayyee nutgrass, purple nutsedge, ykn Nagarmotha (Ayurveda ) jedhamuun kan beekamu, biqiltuu qoricha cimaa jaarraa hedduuf sirna qoricha aadaa kan akka Ayurveda, Traditional Chinese Medicine (TCM), fi Unani keessatti fayyadamaa turedha. Kutaalee addunyaa hedduu keessatti akka margaatti ilaalamus, qabiyyee wal'aansaadhaan kan guutamedha.Baala mukaa fi Mi'eessituu

1.Fayyaa bullaa'insa nyaataa
Gaazii garaachaa , bullaa'insa nyaataa, laalaa garaachaa, fi garaa kaasaa ni salphisa
Akka qoricha garaachaa kaarminaatiivii fi salphaa ta'etti hojjeta
Inzaayimii bullaa'insa nyaataa kakaasa
Yeroo baay'ee foormulaa Ayurvedic IBS ykn suuta bullaa'insa nyaataa keessatti fayyadama.

2.Anti-inflammatory & Analgesic
Flavonoids fi alkaloids dhukkubbii fi inflammation hir'isan of keessaa qaba
Dhukkuba arthritis, dhukkubbii maashaalee, fi dhiita'uu laguutiif nigargaara
Zayitii zeeytii ejersaa waliin bakka tokkotti dibachuu ykn keessoodhaan decoctions keessatti akka nyaatatti nifayyadamu.
Dhukkubbii Lafee Guyyaa 5 Keessatti Boqonnaa Bu'a qabeessa isa taasisa..
Moventis ykn Kireemii sochii qaamaa jedhamuunis nibeekama
Mala Dhukkubbii Lafee Mana Keessatti Guyyaa 14 Keessatti fayyadamuun– Baqaqsanii Hodhuu Hodhuu malee yaaydaa qabu jedhama.

3.Deeggarsa Laguu fi Hormoonii
Laguu sirrii hin taane ni to'ata
Dhukkubbii laguu fi dhiiguu garmalee hir'isa
Sadarkaa estrogen ni madaala
Yeroo baayyee qoricha Ayurvedic PCOS (rakkoo Hormoonii)fi amenorrhea (dhiiguu gadaamessaa) keessatti fayyadama.Qoricha Filannoo qorcha Uumamaa Madaallii Hormoonii eeguu jedhama.

4.Antioxidant & Anti-aging
Polyphenols fi antioxidants tiin kan badhaadhe yoo ta'u seelii dhiphina oksijiinii fi miidhaa free radical irraa ni eega Fayyaa
gogaa , suphaa seelii, fi umurii dheeraa(rakkoo yeroo dullumaa)ni deeggara.

5.Ulfaatina qaamaa
to'achuu Meetaaboliizimii coomaa to'achuuf gargaaruu danda'a
Detox ni deeggara bishaan qabachuu qaamaa ni hir'isa
Bullaa'insa nyaataa ni fooyyessa fi araada sukkaara ni hir'isa
Shaayii baala mukaa keessatti ykn akka dabalata bareechutti ta'etti nifayyadama.

6.Antimicrobial & Antiviral
Baakteeriyaa, fangasii, fi vaayirasii bal'aa irratti bu'a qabeessa
Sirna ittisa qaamaa kan deeggaru yoo ta'u infekshinii keessatti kan gargaaru yoo ta'u
Infeekshinii gogaa fi keessoo dhimma garaachaa ykn sirna hargansuu irratti kan fayyadamamuudha.

7.Mental Clarity & Stress Relief
Acts as a mild adaptogen
Sirna narvii tasgabbeessa
Yaaddoo, hirriba dhabuu, fi dhiphina sammuu salphaa gargaaruu danda'a
Shaayii aadaa ykn makaa baala mukaa keessatti
rakkoo kanaan walqabatee tasgabbeessuuf fayyadaman.

Akkaataa Itti Fayyadama
Daakuu marga kanaa guyyaatti giraama 1–3 bishaan ho’aa keessatti fayyadamuu ykn damma faldhaana tokko waliin, Shaayii yoo ta'ees burcuqqooo tokko keessatti makuun dhuguu..
Dubataaf Hidda raayizoomii(muka xibsii) bishaan keessatti daqiiqaa 10–15f bilcheessuun
Zayitii ejersaa, qullubbii, zeeta tadliik waliin makuu iddoo dhukkubbii lafee, jilba, mudhii, faantaa fi kanneen biroo irratti dibachuu dandeessu..

Galatoomaa Ulfaadhaa!!.
Wal'aansa Qoricha Uumamaa
Page kun warning ykn uggura dhaabbata meta jala jira waan ta’eef share godhaa!!

Faayidaa Killee Timiraa 30 ol..
Irra hedduun keenya firii timiraa irraa haguma foon isaa sana soorannee killee keessaa jajjabaa san darbina.. garuu lamaan isaanii irraa kamtu irra bu'aa qaba?

1.Dandeettii fi humna uumamaa fayyaa qaama keenyaa nikenna.

2.Bullaa’insa nyaataa ni fooyyessa – garaan akka gaariitti akka hojjetu gargaara.

3. Ulfaatina qaamaa hir’isuu ni deeggara – yeroo dheeraaf itti fayyadamuun akka boca uumamaa argattu si taasisa.

4.Dulloomuu gogaa ni lola – antioxidants seelii eeguun badhaadhe of keessaa qaba.

5. Dandeettii dhukkuba ofirraa ittisuu ni cimsa – keessumaa qaamni dhukkuba ofirraa ittisuuf gargaara.

6. Fayyaa Kalee ni eega – keesumaa summii kalee qulqulleessuu ni deeggara.

7. Fayyumaa Tiruudhaaf gaariidha – summii tiruu keessaa baasuuf sigargaara.

8.Sukkaara dhiigaa ni to’ata – sadarkaa sukkaara madaaluu nidanda’a.

9.Kolestroolii ni hir’isa – fayyummaa onnee akka qabaattu sigargaara.

10. Sochii Onnee ni eega – kessumaa marsaa dhiigaa ni fooyyessa.

11. Fayyaa rifeensa ni fooyyessa – keessumaa bareedinaa dabaluu fi ciccituu rifeensi mihir’isa.

12. Mismaara ni jabeessa – keessumaa fedhii saalqunnamtii jabaa sitaasisa.

13. Gogaa ni ibsa – gogaan haaraa fi dargaggeessa akka fakkaatu taasisa.

14.Goda Goda Gogaa xixiqqoo ni hir’isa – gogaan akka sirriitti walfakkaatu sitaasisa.

15. Madaan akka fayyu sigargaara – saffisaan fayyuus ni deeggara.

16.Infeekshinii ni ittisa – bu’aa farra baakteeriyaa uumamaa ta'ee fudhatama.

17. Yaadannoo ykn qayyabannaa sammuu ni fooyyessa – keessumaa hojii sammuu fooyya’aa akka barnoota irratti cimaa ta'u ni deeggara.

18.Dhiphina fi yaaddoo ni hir’isa – keessumaa sammuu fi qaama nitasgabbeessa.

19.Fayyas Lafee cimaa godhuu ni deeggara – albuuda akka kaalsiyeemiin badhaadhe waan qabuugf.

20.Hir’ina dhiigaa niqolata – dhiigni fayya qabeessa akka ta’uuf, ayirenii waan of keessaa qabuuf.

21.Hormoonota madaaluuf nigargaara – fayyaa gadameessaa dubartootaa ni deeggara.

22. Isparmii dhiiraa ni fooyyessa – keessumaa jabeenya qaama saalaa fi fedhiin akka dafee hin dhangalaane deeggara.

23. Fayyaa Ilkaani ni jabeessa – fayyaa akka qabaatan gargaara.

24. Rakkoo Infeekshinii keessoo ni hir’isa – dhukkubbii qaama keessa jiru ni tasgabbeessa.

25.Free radicals ykn ittisa seelii qaamati.

26. Yoo barbaachisaa ta’e ulfaatina qaamaa dabaluu ni deeggara – yeroo aannan irratti dabalamu.

27. Haadholii harma hoosisaniif gaariidha – oomisha aannani ni guddisa.

28. Natural detox ykn balfa qaama keessaa niballeessa.

29.Meetaaboliizimii ni guddisa – qaamni anniisaa akka gaariitti akka cooma gubu sigargaara.

30.Kaansarii qaamaa tokko tokko i ni eega – antioxidants ciccimoon keessatti waan argamuuf.


Itti Fayyadama Baay’ee Beekamaa) .
Sanyii dhiqadhaatii gogsaa.
Eragasii akaawii...
Ergasii daakii
Ergasii daakuu isaa bishaan burcuqqooo 1 keessatti faldhaana tokko itti goota..
Ykn aannan burcuqqooo tokko keessatti daakuu killee timiraa san itti gootee fayyadamta..

Fayyumaa gogaafi rifeensaaf immoo
Sanyiiwwan kana zayita hojjechuuf ulfaachuu danda’u (mana keessatti hojjechuun rakkisaadha, garuu zayita isaa dhiibuun ni danda’ama).
Zayitii kana fayyadamuun gogaa massaajii gochuun bu'aa farra dulloomuu argachuuf.
Rifeensa keessa xuuxuun kufaatii rifeensa hir'isuu fi ifa dabaluufis ta'ee.

Fedhii saalqunnamtii, rakkoo garaaf
Sanyii daakuun bishaan keessatti daqiiqaa 10-15f bilcheessuun.
Akka shaayii baala mukaa sancaasuun dhuguu.
👉 Bullaa'insa nyaataa, kalee, fi qaama tasgabbeessuuf gaarii dha.

Fayyaa Ilkaaniif daakuu isaa fi
Soogidda ykn soodaa xiqqoo waliin walitti makuu.
ilkaan qulqulleessutti fayyadamuu.

Galatoomaa Ulfaadhaa!
Barreessaan Abdulwahid Ibraahim
Wal'aansa Qoricha Uumamaa

Faayidaa Sanyii (killee) Paappaayaa
Namoonni baay’een paapaayaa yeroo nyaatan akkka foon burtukaanaa mi’aawaa ta’etti gammadanii nyaatu, sanyii gurraacha xixiqqoo sana garuu nigatu. Garuu sanyiiwwan xixiqqoo sun dhugumatti amaloota humna guddaa qaban rakkoowwan garaacha keessaniif furmaata ta'uun guutamaniiru.
Firiin paapaayaa hadhaawa ta'uus inzaayimoota, faayibaraafi kompaawundoota uumamaa bullaaʼinsa nyaataa deggeruu dandaʼanii fi garaacha keessan baakteeriyaa fi paraasitii miidhaa geessisan irraa eeguuf illee kan gargaaraniin kan guutameedha.

Faayidaa Guddaa sanyii paapaayaa
1. Garaacha Qulqulleessuu"
Faayidaan guddaan sanyii paapaayaa bu'aa farra maaykiroobiyaanii fi farra paraasitii qabaachuu isaati . Jecha salphaadhaan yoo ilaalle, kana jechuun:
Baakteeriyaa miidhaa geessisan lolaa – Kompaawundoota uumamaa baakteeriyaa badaa kan akka E. coli fi Salmonella garaacha keessatti akka hin jiraanne taasisan of keessaa qabu.
Paraasitii hir’isuu – Aadaa hedduu keessatti sanyiiwwan paapaayaa akka qoricha uumamaa raammoo garaachaa irratti fayyadamaa turaniiru.

2.Madaallii garaachaa fayya qabeessa ta’e deeggaru – Weerartoota miidhaa geessisan balleessuun, sanyiiwwan paapaayaa baakteeriyaa gaariin akka guddataniif bakka kenna, akkasumas bullaa’insi nyaataa akka sirrii ta’e taasisa.
Dandeettiin “qulqulleessuu” kun sanyii paapaayaa firii mi’aawaa irraa adda kan godhudha.
Faayidaa Fayyaa Garaa Biroo Sanyii Paappaayaa
Sanyiiwwan paapaayaa baakteeriyaa fi paraasitoota miidhaa geessisan to’annaa jala oolchuu bira darbee karaa biraatiin garaacha gargaara:

3.Bullaa’insa nyaataa fooyya’aa – Inzaayimoota akka paapaayinii kan of keessaa qaban yoo ta’u, isaanis pirootiinii caccabsuun nyaanni salphaatti akka bullaa’u taasisa.

4.Deeggarsa faayibaraa – Sanyiiwwan faayibara kan qaban yoo ta’u, kunis sochii garaachaa to’achuu fi qufaa ittisuuf gargaara.

5.Infeekshinii xiqqaa – Kompaawundootni sanyii keessa jiran garaachaa fi garaacha keessatti aarii tasgabbeessuu danda’u.

Fuduraa Paappaa fi Sanyii Paappaa
Garaagarummaa firii fi sanyii gidduu jiru ilaaluun faayidaan isaani kamtu caala?..

_Fuduraan paapaayaa → Vitaaminii, faayibara, fi inzaayimii paapaayiniin kan badhaadhedha. Bullaa'insa nyaataaf gargaara, garaacha irratti lallaafaa, fayyaa waliigalaa kan deeggarudha.

_Sanyiin paapaayaa → Mi’aawaa miti, garuu humna guddaa qaba. Isaan caalaatti akka “qulqulleessituu” uumamaa garaachaatti hojjetu, baakteeriyaa fi paraasitoota miidhaa geessisan irratti xiyyeeffatuun balleessa.
Lamaanuu bullaa'insa nyaataaf gaarii ta'us, sanyiiwwan garuu eegumsa garaachaa sadarkaa dabalataa firiin qofti kennuu hin dandeenye siif kennu dandeessi. Keessumattuu namoota rakkoo marrimaani hiatus fi rakkoo laguu himatuuf sanyiin caalmaya qabu..

Akkaataa Sanyii Paappaayaa Mana Keessatti Itti Fayyadamnu
1. Sanyii paapaayaa haaraa saanaa xiqqoo tokko keessaa baasuu.
Bishaan keessatti dhiquun uffannaa maxxantuu isaa irraa balleessuu.
Kallattiin nyaadhaa ykn bishaan waliin liqimsaa.
Guyyaatti sanyii 3-5 qofa irraa jalqabdee yoo garaan kee gaarii ta’e suuta suutaan hanga burcuqqooo shaayii tokkootti dabalaa soorachuu.

Sanyii paapaayaa faayidaa fayyaa garaachaaf"
2. Gogsuu fi gara daakuutti jijjiiruuf"
Sanyii dhiquun aduu keessatti ykn dehydrator/oven ykn akka nama suuta akaawu )keessatti ho’a xiqqaadhaan haa gogsinuu.
Erga guutummaatti goganii booda, gara daakuu gaariitti isaan daakaa.
Daakamaa isaa salaaxa, soorata ykn ruuzii irratti facaasi nyaadhu.

3. Shaayii sanyii paapaayaa
Sanyii goge faldhaana 1 caccabsuu.
Bishaan burcuqqooo tokko keessatti daqiiqaa 10f danfisi.
Shaayii ho'aa sana calaliitii dhugi.
👉 Gorsa: Damma ykn jinjibila xiqqoo itti dabaluun mi'aa isaa fooyyessuuf gargaara..

Of eeggannoo
Sanyii baay’ee al tokkotti nyaachuun garaa namaa jeequu danda’a.
Nama hundaaf miti – Dubartoonni ulfaa fi harma hoosisan sanyii paapaayaa irraa fagaachuu qabu, sababiin isaas qorannoowwan tokko tokko dhala irratti dhiibbaa uumuu danda’u waan jedhuuf.
Galatoomaa!!
Wal'aansa Qoricha Uumamaa

Dhukkubbii Jilbaa
Dhukkubbii jilbaa baala mukaatiin yaaluun
Baala mukaa tokko tokko amaloota farra inflammatory kan qaban yoo ta’u, dhukkubbii jilbaa dhukkubbii kanaan walqabatee dhufu hir’isuun yaaluuf gargaaru.Karaawwan dhukkubbii jilbaa baala mukaatiin yaaluun danda’amu muraasni kanneen armaan gadii ni dabalata:
Keessattuu 8ff..

1. Alooveeraa (Hargeeysa)
Aloe Vera baala mukaa qoricha filannoo keessatti baay'ee jaallatamu keessaa tokko yoo ta'u, amaloota dhikkubbii jilbaa fayyisuun kan beekamu yoo ta'u, madaa gogaa xixiqqoo yaaluufi dhukkubbii lafee salphisuuf kan ooludha.
Aloe vera naannoo jilbaatti dibachuun fayyadamna.Miidhaa cinaa tokkollee kan hin fidne yoo ta'u, dhukkuba arthritis irraa bilisa ta'uufis nageenya qaba.

2. Ixaana Hindii (mustakaa)
Ixaanni Indiyaa gogaa muka Boswellia dhalataa Hindii irraa kan argamu yoo ta'u, qoricha filannoo keessatti keessumaa infekshinii yaaluun jaalala argachaa jira.
Baalli kun dhukkuboota ofirraa ittisuu (autoimmune diseases) kanneen lafee irratti dhiibbaa geessisan akka haleelu kan amanamu yoo ta'u, bifa kiniinii ykn kiriimii bakka bu'uun ni argama.

3. Yukaaliiptas (zeeta baarzaafii)
Yukaaliiptas qoricha afaaniin fudhatamuu fi bakka tokkotti fayyadamu keessatti kan fayyadamu yoo ta’u, amaloota farra inflammatory fi dhukkubbii namatti tasgabbeessu waan qabuuf.
Oomisha kana hamma xiqqaa harka kee duraa irratti kaa’uudhaan alarjii isaaf qorachuu mirkaneeffachuun barbaachisaa dha.Yoo sa’aatii 24 hanga 48 keessatti alarjii hin argamne, kun oomisha nageenya qabu ta’uu isaa agarsiisa.

4. Jinjibila
Jinjibila akka mi'eessituu ijootti mana nyaataa keessan keessatti fayyadamuu dandeessu, garuu baalli kun kompaawundoota farra inflammatory waan qabuuf qoricha filannoo keessattis wantoota ijoodha.
Qorannoon tokko akka agarsiisutti jinjibilli dhiita'uu lafee hir'isa, garuu gocha isaa caalaatti hubachuuf yaaliin namootaa dabalataa barbaachisa.

5. Shaayii magariisaa
Shaayiin magariisaa yeroo dheeraaf inflammation qaama hir'isuuf kan itti fayyadamaa ture yoo ta'u, bifa dhugaatii ykn kiniiniitiin fudhatamuu waan danda'uuf dhukkuba arthritis (lafee)yaaluuf itti fayyadamuu ni danda'ama.

6. Turmeric (Uruda/ Irdii)
Turmeric budaa keelloo biqiltoota daraaraa irraa hojjetaman yoo ta'u, nyaata bilcheessuun kaarii hojjechuuf kan oolu yoo ta'u, amaloota farra inflammatory qaba.
Qorannoon laabraatoorii hantuuta irratti godhame tokko akka agarsiisutti turmeric guddina dhukkuba arthritis suuta jechuu danda'a.Kurcumin, active ingredient in turmeric, waggootaaf qoricha afoolaa keessatti fayyadamaa waan tureef, dhukkubbii jilbaa baala mukaatiin yeroo wal'aannu kaasuun dirqama.

8. Nyaatni kaalsiyeemiin badhaadhe fayyaa lafeef barbaachisoo yoo ta’an, maddoonni olaanoo kanneen akkaoomishaalee aannani (aannan, yogurt, cheese), qurxummii (sardines), aannan (soy, almond), fi Raafuu (kurunbaa.
Nyaata Kaalsiyeemiin Badhaadhe Gubbaa
Oomishaalee Aannani: 1.1.
Yoogartii Cooma Xiqqaa Qabu: ~310 mg 6 oz tokkoof.
Daabboo Jabaa (Cheddar, Parmesan): ~240 mg g 30 keessatti.
Aannani (Skim/Guutummaa): ~240 mg 200 ml tokkoof.
Daabboo lallaafaa (Mozzarella, Brie): ~240-270 mg 60 g keessatti.
Qurxummii Lafee Qabu:
Sardiin qaruuraa: ~240 mg 60 g.
Filannoo Jajjaboo:
Aannan, Xaafii/Almoondii/Ruuzii basmatii: 300–450 mg 8 oz.

Juice burtukaanaa kaalsiyeemiin jabaate.
Kuduraalee fi Sanyii:
Sanyii Sassaaba/Tahini: ~975 mg 100g tokkoof (madda olaanaa keessaa tokko).
Baala magariisa : raafuu, bok choy, birookilii fi watercress.
Xaafii/Toofuu: Kaalsiyeemii biqiltoota irraa argamu baay’ee qaba.

Galatoomaa Ulfaadhaa!!
Wal'aansa Qoricha Uumamaa

Walitti dhiheenya Hanqina albuudota qaamaatii fi ija budaa, sheyxaana, sihiirii tokko tokko..

1. Hanqinni vitamin B12 mallattoolee qaamaa, niwurooloojikaalaa fi xiinsammuu adda addaa fida, kanneen keessaa dadhabbii qaamaa garmalee, hadooddii harkaa fi miilli akka namatti ulfaatu ykn ni ciniinuu ykn waraanuu, arrabni (laagaan) dhukkubsachuu ykn masaa'uu , waa yaadachuu dhabuu, burjaajii ykn lafti namaan maruu fi dhiphina sammuu.
Kana qofaa osoo hin taane humnaan dhaabbatnii deemuufillee jechuudha...
Walitti dhufeenyi sihirrii, namni ija budaatiin miidhamuu qabuus.. Dadhabbii qaamaa niqabaa, harkaa miillii nama ulfaatuu, dhiphina sammuu, lafti namaan maruu, irraanfannaa ykn waa yaadachuu dhabuu, fi mallattooleen kana fakkaatan niqabu.

2. Vitamin E antioxidant dha . Antioksidaantoonni seelii dhiibbaa raadikaalota bilisaa irraa eeguu danda’u, yoo ta'u dhukkuba onnee, kaansarii fi dhukkuboota biroo fiduu dandaʼu.
Gama kanaan namni ija miidhamaa qabu rakkoowwan hanqina seeliitin wal qabatan, dhukkubbii onnee umrii kamuu fiduu nidanda’a.

3.Vitamin D xuuxamuu kaalsiyeemii, cimina lafee eeguu, hojii ittisa qaamaa deeggaruu fi miira to'achuuf barbaachisaa dha.
Kana qofa osoo hin taane hanqina vitaamin D qabuu jerjaruu, dafee aaruu,Dandeettii humnaa dhabuu, fi danta dabummaa ykn waa tuffii, fi k.k.a. Gama biraatiin mallattoowwan hanqina Omega-3 kanneen akka gogaan qaamaa goguu, rifeensi ciccituu, dhukkubbiin lafee, dadhabbiin qaamaa ykn humna humna , dhimma xiyyeeffannaa sammuu keessattu yeroo hojii fi inflammation ( madaa qaamaa,)dabaluu danda’a.
Gama biraatiin hanqinni vitamin D kun fedhii saalqunnamtii irratti mi'aa gaarii dhabuu, Tartiiba qaamni saalaa seeraan hoojjachuu diduu, fi kanneen kanaan walqabatu hedduutu jira..
Namni ija miidhamaa qabuus mallattoolee kanaan walqabatee dhufu niqabu..

4.Mallattoowwan hanqina vitaamin C salphaatti dhiita’uu ykn yetoo hooqan dhiiguu, ilkaan dhiiguu, ilkaan raafamuu ykn laafuu , madaan qaamaa dafee fayyuu diduu, dadhabbiin ykn hifannoo, hir’ina dhiigaa fi tuqaawwan diimaa xixiqqoo gogaa irratti mul’achuus nidabalata . Hanqinni vitaamin C cimaan scurvy jedhama.
Gama kanaan namni ija budaatiin miidhamee:
Sababa jinniin dhiiga isaa dhuuyduuf ykn fedhii nyaataa dhabuun dhiita'uu qaamaa fi hirrina dhiigaatiif saaxilamuu danda'a.
Mallattoon sihiirii namatti biifamu gogaa Jijjiiru ykn akka roobbiitti waa qaamatti nama facaasuu,tuqa tuqaa qaamaa, dhukkubbii ilkaanii,
Dandeettii seelii qaamaa fiduu fi hir’ina dhiigaa namatti fiduu danda'u...

5.Mallattoowwan hanqina ayirenii yeroo baay’ee kanneen akka dadhabbiin qaamaa garmalee, gogaan isaa diimaa ta’uu, hafuurri namatti kutuu, garaan namaa mar’achuu ykn iyyuu, fi dha’annaa onnee (dha’annaa onnee saffisaa/sirna hin qabne) qorra qorra qaamaa, harka miila, rifeensi baduu (molawuu), arrabni dhukkubsachuu, dhukkubbii miilaa boqonnaa hin qabne, fi araada hin baratamne (pica) gaazii garaachaa, dhukkubbii mataa bowwoo fi guutuu.
Hir’inni dhiigaa, balaa dhukkubaa fi infekshiniif akka si saaxilamu gochuu danda’a – hanqinni ayirenii sirna ittisa qaamaa irratti dhiibbaa qaba. carraa rakkoolee onnee ykn somba irratti dhiibbaa geessisan – kan akka dha’annaa onnee saffisaan hin baramne (tachycardia) ykn dadhabuu onnee qabaachuu kee dabaluu danda’a.
Gama sheyxaana fi jinniin miidhaamutiin mallattoolee kanneen qabaachuus ni dandeenya..

Hubachiisa yeroon
Barreeffama kana barreessu maal ibsuu barbaadeeti ?
Namoonni yeroo hedduu mallattoolee akka kanaa yaalamuuf carraan isaan itti hin fayyadamne hin jiru, kanaaf yeroo mana yaalaa saayinsii deemtan qorichoota dhukkubbii hirʼisuu, tarii vaayitaamiinotaa kanneen isiniif laatanii isin fooyya’uu didu jiraachuu dandeessu..

Akkasumas yeroo mana yaalaa qoricha aadaa deemtanii yaala kanaa godhattanii fayyuu dhabuu dandeessu..
Kanaaf tarii qorichoota aadaa fayyadamtee yoo fayyuu didde vaayitaamiinotaa kanneen fayyadamuu qabdu..
Tarii vaayitaamiinotaa kanneen fayyadamaniiru yoo fayyuu diddan gara mana qoricha aadaa deemtanii yaalamuu dandeessu..

Hubadha gama kamiinuu namni haga hanqina nyaata qabu irra miidhamuu danda'a..
Galatoomaa Ulfaadhaa!!
Qoricha Aadaa AL-najjaashii .

@