Fayyaa Sammuuf Hubannoo

Madaallii Hojii fi Jireenyaa.
"Jireenyi koo hojii kooti, ​​hojiin koos jireenya kooti" jette.
Hubannoo koo irratti hundaa’uun, gatiiwwan keenya hojii keenya irratti dhiibbaa akka qaban, hojiin keenya dabaree isaatiin gatiiwwan kana akka of keessaa qabu, jireenyi fi hojiin qaama adda ta’e osoo hin taane tokko akka ta’e waan yaadde natti fakkaata.
Madaalliin hojii fi jireenyaa akka aadaa isaatti yeroo hojiin dabarfamuu fi yeroo hojiiwwan jireenyaa barbaachisoo biroo kanneen akka namoota jaallannu waliin yeroo dabarsuu ykn fedhii fi hojii bohaartii dhuunfaa hordofuu irratti dabarsan reeshiyoo jedhamee ibsama.
Baay’een keenya madaallii hojii fi jireenyaa kana galmaan ga’uuf hawwina garuu yeroo tokko tokko, hojiin gaaffii guddaa qabu maatii keenya jiraachisuuf fi abjuu keenya galmaan ga’uuf maallaqa dabalataa jechuu danda’a. Sa’aatii dabalataa galchuun sadarkaa ogummaa qabnu eeguuf, mul’achuudhaaf ykn hawaasaaf gumaacha hiika qabu gochuuf mala ta’uu danda’a.

Kunis fayyaa sammuu fi hariiroo dhuunfaa keenyaaf baasii ta’uu danda’uun dhufuu danda’a. Qorannoon akka agarsiisutti sa’aatiin hojii dabaluu oomishtummaa fooyyessuu wajjin walqixa ta’uu hin qabu. Sa’aatii murtaa’e hojii erga hojjetanii booda, carraan dogoggoraa fi miidhaan qaamaa dabalaa dhufuun oomishtummaan gadi bu’uu jalqaba. Yeroo tokko tokko sa’aatiin hojii garmalee hojjechuun dhimmoota fayyaa ciccimoo kanneen akka hirriba dhabuu, dhiphina sammuu, garmalee dhugaatii dhuguu, dhukkuba sukkaaraa, yaadachuu dadhabuu fi dhukkuba onnee illee fiduu danda’a. Argannoowwan kun madaalliin hojii fi jireenyaa fayya qabeessa ta’e dhugumatti dhiphina hir’isuu fi oomishtummaa waliigalaa guddisuuf gargaaruu akka danda’u agarsiisu.
Madaallii hojii fi jireenyaatti amannee galmaan ga’uuf yoo kaayyeffanne, kutaan tokkoon tokkoon isaa akkamitti akka wal irratti dhiibbaa geessisu hubachuu fi haaluma kanaan dursa kennuunis murteessaadha. Yeroo bu’a qabeessa ta’een bulchuu, daangaa diriirsuu fi daangaa sana walitti hidhuun madaallii kana galmaan ga’uuf tarkaanfiiwwan murteessoodha. Akkasumas madaalliin hojii fi jireenyaa yeroo tokkotti sirreeffama akka hin taane hubachuun barbaachisaa dha, garuu, haalli keenyaa fi dursi kenninu akkuma guddachaa deemuun hirmaannaa itti fufiinsa qabu akka barbaadu hubachuun barbaachisaadha. Adeemsa itti fufiinsa qabuu fi yeroo hunda of ilaaluu fi fooyyessuu barbaadudha.
Akka jireenyaa fi itti gaafatamummaa tokkoon tokkoon nama dhuunfaatti, madaallii hojii fi jireenyaa bulchuun fakkaachuu danda’a, warra mana taa’an kanneen yeroo daa’imni isaanii reefuu dhalatan hirriba rafan hojjetan, barattoonni qormaataaf barachuuf ariifachuu caalaa yeroo hiriyoota isaanii wajjin dabarsan dursa kennuu, yeroo boqonnaaf walitti dhufeenya addaan kutuu, sirreeffama sagantaa hojii.
Hojii fi jireenyaatti ni amantaa?
Kana keessatti barumsi, fayyaan gahee akkami qabu?
Yoo akkas goote maal fakkaata siif? Akkamitti?
Biyyi akkamitti ilaala jira?
MadaalliiN hojii fi jireenyaa Siyaasa biyya keessatti akkamittti ilaalama jira?
Wanin dubbiserra gara afaan Oromootti Ummata Oromoof
hoora bula deebana!

Qaala’iinsa Jireenyaa fi Dhukkuba Sammuu
Yeroo dhiyoo asitti galmoota misooma addunyaa galmaan ga’uu keessatti gaheen fayyaa sammuu guddaa akka qabu beekamtiin kennamu dabalaa dhufeera, kunis fayyaa sammuu Galmoota Misooma Itti Fufiinsa Qabu keessatti hammatamuu isaatiin kan mul’atudha. Dhiphinni sammuu sababoota qaama miidhamummaa keessaa isa tokko. Dargaggoota ganna?waggaa 15-29 gidduutti of ajjeesuun sababa du'aa isa 4ffaadha. Namoonni haala fayyaa sammuu cimaa qaban yeroo malee du’u – hanga waggoota kurnan lamaa dursanii – sababa haala qaama ittifamuu danda’uun.
Biyyoota tokko tokko keessatti guddinni mul’atus, namoonni haala fayyaa sammuu qaban yeroo baay’ee sarbama mirga namoomaa hamaa, loogii fi arrabsoo isaan mudata.
Haalli fayyaa sammuu hedduun baasii xiqqaadhaan bu’a qabeessa ta’ee yaalamuu danda’a, ta’us qaawwi namoota kunuunsa barbaadanii fi kanneen kunuunsa argatan gidduu jiru guddaadha. Uwwisni wal’aansaa bu’a qabeessa ta’e garmalee gadi aanaa ta’ee jira.
Invastimantii dabaluu gama hundaan barbaachisaadha: hubannoo fayyaa sammuu dabaluu fi maqaa balleessii hir’isuuf; tajaajila fayyaa sammuu qulqullina qabuu fi yaala bu’a qabeessa ta’e argachuuf carraaqqiin taasifamuuf; akkasumas qorannoo yaala haaraa adda baasuu fi wal’aansoowwan jiran fooyyessuuf hundu gahe isa bahachu qaba.
Bara amma kana qaala’iinsa jireenyaa fi dhukkuba sammuu haalan dabala jira, hundu sadarkaa qofa odeessuurra waan jiru fakkaata. hundarra hubannoo qabachuun gaariidha
Fayyaa Sammuu Hundaaf!

Ajandaan guddaan guyyaa fayyaa sammuu addunyaa ilaalcha durii bira darbee yaaduu fi maqaa balleessii naannoo rakkoo fayyaa sammuu jiru maqsuuf gargaaruudha. Guyyaan Fayyaa Sammuu Addunyaa namoonni akka fuulduratti bahan jajjabeessa, kunis namoonni biroo dhimma walfakkaataa qaban waa’ee miira isaanitti dhaga’amu dubbachuuf hamilee akka argatan taasisa. Hawaasni akkuma guddachaa dhufeen, Guyyaan Fayyaa Sammuu Addunyaa, waanuma fedhe kophaa isaanii akka isaan mudachuu hin qabne itti dhaga’amus, yeroo sirrii ta’etti yaala sirrii ta’een dafanii adda baasuun jireenya jijjiiruu akka danda’u yaadachiisuuf kaayyeffateera.

Hubannoon fayyaa sammuu muuxannoo dhuunfaa keenya qooduun maqaa balleessii naannoo dhukkuba sammuu fi haala fayyaa sammuu jiru hir’isuuf tattaaffii itti fufiinsa qabuudha. Yeroo baayyee sababa ilaalcha dogoggoraa waa’ee fayyaa sammuu fi dandeettii sammuutiin namoonni yeroo baay’ee callisanii rakkatu, haalli isaaniis osoo hin yaalamne hafa. Yaala fi gorsa ogeessa fayyaa sammuun hubannoo bilisan fudhadha. Guyyaa fayyaa sammuu addunyaa baga geessan!

Guyyaa Fayyaa Sammuu Addunyaa
*******
Guyyaan fayyaa sammuu addunyaa waggaa waggaan, Onkoloolessa 10 A.L.Atti dhaadannoo gara garaatiin
kabajamee oola. Kan baranaa dhaadannoo " Fayyaan sammuu mirga dhala namaati!” jedhuun Onk 10. 2023 Akka addunyaatti kabajamee nii oola.

Kaayyoon kabaja kanaas barbbachisummaa fayyaa sammuu irratti dammaqina uumuu, namootni haguma qaama isaanii biro fayyaa sammuu isaaniif xiyyeeffannoo akka kennan, waa’ee dhibee sammuufi waantoota biroo sammuu namaa miidhuu danda’an wal hubachiisuu, maloota fayyaa sammuu eeguuf nama gargaaranirratti namaota quba qabaachisuu, yoo rakkoon fayyaa sammuu nu mudate, aantee keenya mudate akkamitti waldhaansa argachuun akka danda’amu quba walqabsiisuu dha.

Walumaa galatti mogggeeffamuu, safeeffamuu dhibee sammuu waliin walqabatee jiru cabsuun, hawaasa fayyaa sammuu fooyya’e qabu uumuuf sochii godhamu jajjabeessuu dha. Kanaaf ammo odeeffannoon gaheen isaa guddaadha.

Kaayyoon fuula Telegram kanaas, odeeffannoo fayyaa sammuu, qorqalbii , dhibee sammuun walqabatan afaan keenyaan, wal biraan gahuudha. Fayyadamoo tahaa akka jirtan abdii qabna!

Hojiin kun fuuldurattis jabaatee itti fufa!!! Maloota danda’aman maraan odeeffannoo dhibee sammuu/qorqalbiifi waldhaansa isaanii, fayyaa sammuu/qorqalbii keenya eeggachuuf nugargaaran saayinsawaa tahan isiniif dhiyeessuun itti fufa.

Happy world mental health day
Baga guyya fayyaa sammuu addunya geessan

General Anxiety Disorder

Dhiibee Sammuu Keessa tokko Kan ta'e Dhibee Dhiiphina Sammuu kessati kan Ramadamudha.

General anxiety Disorder (GAD) Jechun👇

✅. Gocha Guyya Guyya kamirrattu, Hoji idilee isa kessatti maaltu namudata jedhe Humna ol yaada'u jechudha. Dhiiphini Kunis yoo xiqqate xiqqate jii'a 6f turu qaba..

✅. Dhiiphina Kana To'achuf yoo nama tokko rakkise, ( To'anna ol yoo ta'e)

✅. Dhiphinni kun Mallattoole kana gadi jiran keessaa yoo xinnate (3) jiirachu qabu. 👇
1. Tasgaba'e Hoji Idilee isa Hojjechu dadhabu.
2. Akka Salphaa ta'en humni dadhabbi jirachu. (Hoji Hojjechuf Humna dhabu..
3. Waan kamitiyyu Qalbi dhabu. (Sammun waan akka tokko hin qabne (Duwwa) Yaadni akkasi Jiirachu.
4. Akka salpha ta'ettii Aaru.
5. Mata dhukkubbin jirachu, maasha Qaama keenya jajjabachu, Dhaqni hollachu, Gafa Jiratu.
6.Rakko Hirriba (Rafuf Gaafa Rakkatan, raafani turu dadhabu, Hiirriba rafanitti gammadu dadhabu, Rafani Gaafa ka'an, ammas feedhin hiirriba jirachu.
✅. Rakkini kana oli kun(Mallatooleen) kun, Dhiibee sammuu kaminiyyu dhufu hin qaban.
✅. Mallatolewan Kanan Namni tokko, Baaka hoji isatti, baaka hirmajna Hawaasa irratti, fi Bakka barbachiso jedhamanitti, rakkon waligalte, Feedhin dhabamu yoo jirate.
✅. Mallatooleen kun Dhiibeewan keesso fayya Kan akka dhukkuba Suukkara, dhiibba dhiiga, onnee, yoo jiratan ta'u hin qabu.
✅. Mallattooleen kun Dhugatiwan alcoholi qaban, caati, tanboo xuuxuun, dhufu hin qaban.

🔴Mallattooleen Kana ol jiran keessa yoo guute (Mul'ate) Dhibee Dhiphina sammu keessa (GAD) Jedhame wamamu qabu jechudha.

🚫Kanaf Rakko Kana Warri qabdan, Fiirottan, Hiiriyyottan, olla, safara, keessan yoo jiratan akka isan deemani mana yaalatti yaalaman gochu qabdu, ofifis akkasuma godha.

🙏Galatoma🙏 Yaada Yoo Qabatan Kara Keesson Nuu Qunnamuu Dandeessu 👉 . M. () Fii . Ispeeshalistoota fayyaa sammuun kan hikamedha gara afaan oromooti. Re editing to afaan Nuguse Daraje Daraje

Walif Dabarsa Afaan Keenyan Hawaasa Keenya Haa barsFayyaa Sammuuf Hubannooubannoo Galatooma!

SAAYIKOOSISI kuta 2ffaa
Maalti saaykoosisii namatti fida?
Saayikoosisin ofi isati dhukkuba miti, mallattoo dhukkuba male qofa isa ofdandahee dhukkuba miti.
• Dhibee keessoo fknf HIV,fanxoo, dhukkuba Sukkaara, dhibbaa dhisigaa fkkf
• Dhibee hormoonota jeeqan
• Kaanseri gara sammuutti faca'an
• Infeekshiini sammuu
• Balaa sammuu irra gahan
• Stirookii
• Gosoota gaggabdoo tokko tokko
• Qorichoota sammuu nama hadoochan fayyaadamu fi kanneen akka levedoppa,steriod fkkf
• Hirriba dhabuu/boqonna sammuu dhabuu
• Waantota akka dhugati alkooli,caati/Jimaa, g***a, tamboo, fkkf
• Dhibee sammuu beekamoo kanneen akka 'schizophrenia spectrum disorder' fkkf.
Namoonni akkana yoo jiraatan matin maal gochuu qabu?
Haala kana amansiisuf yaalun ykn mormun waa tokko fayyida hinqabu ittiyyu walitti dhufeenya kessan fageessa malee. Haaluma kanan yoo rakkoon jiraatee ogeessota yaala sammuu marisisa.
Hubannoo fayya sammuuf
Galatooma Nuguse Daraje jimma university irra kan dubbiseerra afaan oromooti hiikee Hubannoo fayya sammuu lammiikoof 28/11/2013 E.C.

SAAYIKOOSISI (Psychosis) kutaa 1ffaa.
Saaykoosisi jechuun nanni tokko gaafa addunya ofirra fagaate walitti dhufeenyi dhugumma isa kan midhamedha ykn dhugaa ( reality) irra fagaatadha.
SAAYIKOOSISI MALLATTOOLEE
▶️Haluusineeshi:Haluusineeshin waantota dhugaan hin rawwatin ykn hinjirre mireeffachudhun akka dhugaati fudhachudha. Kunis waan namni biran hinarginee arguu,dhagahuu,qaqabachuu, fuunfachuun walumagalatti qaamota miira shanan fayyadamuun isaa qofarrati kan miireefatamuu yoo ta'eedha. Hagan soba ta'us Kanaaf namichi muxannoo isaa kana akka waan dhugaati yoo fudhatee isaa kan sodaachisuu,aarsuu,itti dhiphatu, gaddisisuu,gammachusuu yoo ta'eedha. Akkasumas kan deedebi'ee dhufuufi hoji idilee isaa, waalitti dhufeenya hawaasa inni qabu yoo midhamedha.
Namicha Haluusineeshin kana qabu soba jedhani amansisuun itti caalchisa malee fayyida tokkolle hinqabu.
▶️Diluuzxin: yaada (amanta) soba waa'e waan ta'e tokko qabaachu fi itti cichun yaadatti qabachu ykn amanuudha. Namoota isa walin jiraanif yaadni isa baayyee rakkisa tahuyyu namicha yaada Diluuzxin qabu kanaf garuu yaada bira irra adda miti. Ragaa ati yaada isa jijjiruf dhiyeesitu hunduma itti cichun morma irra hindabu. Yaadni Diluuzxin kun amala, miira, Hariiroo,jiruf jireenyasaa irrati dhibbaa ni geessisu. Qabiyyeen Diluuzxin baayyeetu jira; isaan keessa
🗡Diluuzxin shakkii / sodaa namoonni Diluuzxin kana qaban abaluu namidhuuf deema, na hordoofa,waa'ee koo hasa'a.na basaasa, na ajjeesufi, nyaata faale nad nyaachisufi jedhani shakkuu/sodaatu malee yoo ati lakki mitii jette yaaltelle itti cichun morma. Sababi kanan hirriba dhabuu,nyaata diduu, nama midhuu, nama Iyyachuufii kkf...
🕎☪️☦✝️Diluuzxin amantii namoonni isaan kun immoo ani ergama waqayyoo/ rabbiiti. Ani nama addati, Mooti biyyati nan ol namni hinjiru jechun amanuu.
🚺🚹🤰⁉️Diluuzxin inaaffati inni kun haati mana abbaa mana, jaalalle ykn hiriyya ofi sababi/ ragaa tokko malee shakku nama bira walin akkas........ jedhani wal inaafufi kkf.
🔱Diluuzxin sammuu nama dubbisiuu abaluun kana yaada jiraa yaadasan dubose jedhani Odessa. Akkasuumas nanni yaada koo dubbise jechuun sodaa hamaa kessa seena.
🛂🛃 Diluuzxin to'anna isaan kunimmoo nama birati na ta'ata, dhabbata waayyitu meeshalee Elektronisiin ' microchip' na to'ataa waan hojjedha hunduma jedhu.
▶️Toorri yaada (dubbi) burjaa'uu isaan kun waa gafattee haala salphan deebii argachuu dhabuu,waan gafattee dhisee waa bira deebisu, gaffii adda adda deebii walfakkata deebisu, jecha haara uumani hasa'uu.

Dhukkuba Namooma namni hundu ni qaba.garuu me of ilaala dhukkubni keessan isa kam akka tahe yoo irratti beektanif:
✍Namoomni amaloota dhunfaa akkaata jireenya fi walitti dhufeenya hawaasa,hojii,yaadu haala naannoo isa, akkata inni itti ofyaaduu fi of ilaalu irratti hunda'uun;
✍DSM-5 bakka 10ti qoode, isaanis garee 3tti qooduun akkata walfakkeenya isani isa:
●Garee A amaloota: dhunfaan addati fi amala nama irra Addati warra qabanidha.
🔺Paranoid:isaan kun warra nama shakkan ykn amanuu dhiisanidha
🔺Schizoid: miiraa walitti dhufeenya hawaasarra warra hin qabna ykn warra gadbuha tahe.
🔺Schizotypal: hawasummanis dhunfaan warra Dandeetti walitti dhufeenya namati siquu hinqabne miiraa waayaadachu itti hintoolle
● Garee B amaloota dhunfaan yeroo hunda bifa diraamaatin, miiraan, ykn amaalan addati warra beekaman
🔺Antisocial:warra nama tuffatan, jeequmsa, hanna mirga nama sarbu irra hirnatan
🔺Borderline :garmalee miira ofto'achuun gartokkotti utu hingorinYaadan sarara dangaa irratti hafu.
🔺Histrionic :humna oli miiraan yaaduu ykn hordofu,waan tahu hin dandeenye jechudha.
🔺Narcissistic:ol ol ofqabu,dinqisifatamu barbadu, namaf hin yaadan(ofittoodha)
●Garee C amaloota yeroo hundaa sodaa fi cinqaamu( dhiphachuun) warra beekaman
🔺Avoidant:hawaasarra of dhorkuu, feedhii ga'aa hin qabna waan hunda nagativan ilaalani madaalu
🔺Dependent:Hirkaatoota of hin amanan, of hin mari'atan
🔺Obsessive-Compulsive:sirri tahu barbadu.irra deddebin mirkanessu, lakka'uu.shakki bayyisuu.
Mallatooleen dhukkuboota namooma namoonni ijoolluman irra egalani ykn umuri dargagumma irra amma ga'eesumma isanitti amaloota isaan agarsisa itti fufanin dhukkubni namooma isaani xinxalama.
1⃣yeroo hedduu miiraa jeequmsa.
2⃣miiraa aarii salphati.
3⃣ nama walin haasa'uu, Marii gochuu sodachuu
4⃣ haasa'u isinif giddu bakka latte akka hordofii barbadu
5⃣ gammaduuf bayyee ulfata isanitti(garan isaani hidhamadha.
6⃣kun sirridha jedhani ofittu hin amanan hanna akka fayyida qabuttii ilaalu
7⃣amala alaatti ofqabuun komi baayisuu ykn sababa male nama komatu
➡️kunis dhukkuba tahani yaali kan barbadaan yoo
☑️hojii idilee miidhanii argaman
☑️of ajjeesuuf kan yaalu yoo tahe
☑️Balaam ofirran kan gahu yoo tahe
☑️feedhiin walqunnamti saala humna ol yoo dabale Ulfa hinbarbachifne karooran ala.
☑️cinqamuuf Sodan yoo itti bayyate wantoota suusii nama qabsisan fayyadama yoo tahe.
Fayyan fayya sammuu malee hin jiru!
Namni gargarsaa rakkoo akkaana qabdan keessan kotta yaalama.