Mana qoricha Aadaa bilaal

BAAKTEERIYAA GARAACHAA(H.paylori)
``````````````````````````````````````````````````````````
Baakteeriyaa garaachaa: Baakteeriyaan helikoobaakteer paayiloorii kun addunyaa irratti bal’inaan kan mul’atu yoo ta’u, seelii dallaa garaachaa keessa jiraata.

Mallattoo isaa:
- Infeekshinii
- madaan garaachaa
-Mardhimaan fi
-Singiggoo(esophageal reflux)fi hedduun infekshinii baakteeriyaa kanaan dhufu.

-Akkamitti gara namaatti dabarsuu dandeenya?
❗ Nama dhukkuba kanaan qabame irraa gara nama fayyaatti karaa nyaataa fi dhugaatii faalamee (nyaata harka hin qulqulloofneen ykn kuduraa fi muduraa faalamee fi kkf qopheessuudhaan, harka faalameen tuquudhaan) nama dhukkuba kanaan qabame irraa ni darba.

Akkaataa Ittisa...✅ .
1️⃣ Harka dhiqachuu 🧼 erga mana fincaanii fayyadamtanii booda akka gaariitti qulqulleeffachuu.
2️⃣ Kuduraa fi muduraa akka gaariitti dhiquu .

▪︎Akkamitti adda baasuu..?
Yoo mallattoon dhukkuba garaachaa, madaa garaachaa, ykn ujummoo nyaataa (kan akka dhukkubbii garaa gubbaa, asiidii, ykn miira gubaa garaa 🫁) jiraate, hakiima deemuun ogeessaan dhukkubsataan xiinxalamuu qaba.
Qorannoon kan taasifamu qorannoo sagaraa idileetiin, qorannoo biraa hafuura baafachuudhaan ykn endoscope fayyadamuun adda baasuun nidanda'ama.

Kaansariidhaan wolqabataa?
Dhukkubni baakteeriyaa kun
Kan nama dhibu hariiroo xiqqaa qaba, garuu baay'ee xiqqaadha.
Wal'aansi baakteeriyaa kanaa guutummaatti tuffatame yoo dhiifame gara kaansariitti carraa xiqqaadhaan nijijjiirama, garuu yaalamnaan baakteeriyaan kun dafee fayyuu danda'a.
▪︎Dawaa baakteeriyaa kana guutuutti fayyisu nubiraa argattu.
Mana Qoricha Aadaa Bilaal damee jimmaa irraa.
Teessoon keenya magaalaa jimma sentiraalii buufata konkolaataa fuunduratti argamna.
Lakk: 0912971362

Faayidaa qurunfulii
```````````````````````````
▪︎Qurunfuliin (Cloves) baala qoricha bara durii kaasee wal'aansa keessatti fayyadamaa turan keessaa isa tokko. Faayidaan qurunfului baay’ee barbaachisaa ta’e maali?

Mee waa’ee faayidaa qurunfulii soorata inni of keessaa qabuu fi miidhaa qaama irratti qabu kanneen armaan gadiitiin haa barannu:

Faayidaa fayyaa qurunfulii (cloves)
Mi'eessituuwwan qophii nyaataa hedduutti mi'aa dabaluudhaaf itti fayyadaman keessaa tokko kan ta'e, keessumaa dhukkubbii ilkaanii battalumatti namarraa dhaabuun beekama.

Faayidaan isaas kana qofaan kan daangeffame miti, faayidaa hedduu waan qabuuf, isaan keessaa kanneen beekamoo ta’an kanneen armaan gadiiti:

1. Infeekshinii ittisuu fi dandeettii dhukkuba ofirraa ittisuu cimsuu:
Qurunfulii (Cloves) antioxidants humna guddaa qaban phenols jedhaman kan free radicals lolan waan of keessaa qabuuf infekshinii hedduu yaaluuf gargaaruu akka danda'u agarsiifameera.

- Infeekshiniiwwanii fi dhukkuboota qurunfuliin ittisuuf gargaaru keessaa kanneen armaan gadiiti:

- Dhukkuba arthritis fi rheumatism. Kunis kan raawwatamu zayita qurunfulii maashaalee irratti masaajii gochuudhaani.

- Infeekshinii ijaa daddarbaa yaaluun beekama .
- kaansarii garaachaa yaaluuf ganama ganama firii lama alanfachuun bishaan isaa liqimsuun fayidaa baayyee nikenna.

2. Fayyaa sirna hargansuu guddisuu:
Qurunfuliin (Cloves) sirna hargansuu kanneen armaan gadii yaala :

- Infeekshinii sirna hargansuu gubbaa ittisuu fi mallattoo isaanii salphisuu.
- Qorra, infuleenzaa, qufaa, utaalloo, fi dhukkuba asmii ittisuu.
- Infeekshinii biroonkiiyaa fi saayinisii ittisuu.

3. Dhukkubbii ilkaanii wal'aanuu fi dhukkubbii salphisuu:
Faayidaan qurunfulii baay’ee beekamaa ta’e keessaa tokko dhukkubbii ilkaanii salphisuuf gahee inni qabuudha.
- Farra vaayirasii fi farra baakteeriyaa ta'uu bira darbee zayita Yujeenool kan of keessaa qabu yoo ta'u, kunis akka qoricha sammuu namaa sieessuutti hojjeta.

- Zayitii qurunfulii xiqqoo jibiriitti dabaluudhaan naannoo dhukkubbiin itti dhagahamu irratti kaa'uudhaan fayyadamuu ni danda'ama, sana booda battalumatti boqonnaan ni jalqaba.

- Kana malees, afuura badaa afaanii balleessuufis ni fayyadamama.

4. Fayyaa bullaa'insa nyaataa guddisuuf:
Qurunfulii (Cloves) sirna bullaa'insa nyaataa kanneen armaan gadii gargaaruun beekameera:

- Adeemsa bullaa’insa nyaataa haala mijeessuuf .
- Gaazota ari’uu.
-Dhukkubbii Garaa hirdhisuu.
- Dhukkubbii garaachaa salphisa.
- Wal'aansa dhukkuba garaa kaasaati.
- Carraa madaa garaachaa hir'isuu, fi yoo madaan jiraate akka fayyyuuf gargaara.

5. Fayyaa wolqunnamtii saalaa guddisuuf:
Dhiironni rakkoo dafanii dhangalaasuu qaban qurunfulii fayyadamnaan furuu danda'a.

6. Hamma sukkaara dhiigaa to’achuu:
Faayidaa qurunfuliin qabu keessaa tokko dhukkubsattoota sukkaaraa keessatti hamma sukkaara dhiigaa to’achuu keessatti gahee inni qabu yoo ta’u, kanaanis carraa rakkoolee adda addaa isaan mudachuu danda’u hir’isa.

7. Hojii Tiruu fooyyessuu:

-Antioxidant eugenol cloves keessatti argamu carraa cirrhosis fi dhukkuba cooma tiruu hir'isuu irratti faayidaa qabaachuu isaatiin alatti hojii tiruu fooyyessuuf gumaacha qaba.

8. Fayyaa lafee fooyyessuuf:
- Qurunfuliin(Cloves) albuuda lafee guddisuuf gargaaruu akka danda'u hubatameera, garuu ammallee bu'aa kana mirkaneessuuf qorannoo dabalataa godhamaa jira.

9. Finniisa yaaluuf:
Zayitiin qurunfulii (cloves) finniisa yaaluuf bu'a qabeessa ta'uun sababiin isaas yuujeenool sochii baakteeriyaa finniisaatiif itti gaafatamummaa qaban tasgabbeessa, akkasumas deebii inflammatory hir'isa.
Soorata inni of keessaa qabu irraa kan maddu yoo ta’u, isaan keessaa kanneen barbaachisoo ta’an kanneen armaan gadiiti:

-Vitamin K.
-Vitamin C.
-Vitamin A.
-Ayiranii.
-maagniziyeemii.
-Foosfarasii.
-Sodiyeemii.
-Kaalsiyeemii.
-Pootaasiyeemii.
-Mangaanizii.

▪︎ Itti fayyadama isaatiif:
1- Qurunfulii daakamaa faldhaana xiqqaa tokko aannan burcuqoo tokko woliin fayyadamuun nidanda'ama.
2-Bishaan danfaa burcuqoo tokko damma faldhaan tokko, qurunfulii faldhaana xiqqaa tokko bishaan hoo'aa sanatti naquudhaan erga qabbanaawe booda dhugama .
3- Zayita isaa bakka dhukkubuutti dibuu ilkaan yoo sidhukkube jibriidhaan fuutee ilkaan sidhukkuberra keessa.

Fayyaa tahaa!
Uzefi Faris
Mana Qoricha Aadaa Bilaal irraa dawaa feetan argattu teessoon magaalaa jimmaa sentiraaliitti argamna.

Lakk: 0912971362
:0915467978

Biqiltuu memmoqqoo (ሜክሜኮ)
````````````````````````````````````````````
Biqiltuun kun memmoqqoo /memoko jedhamee beekama oromiyaa keessatti akka gaariitti argama yaala dawaa aadaa keessatti tajaajila adda addaatiif itti fayyadamamaa ture.
Mee fayidaa biqiltuu kanaarraa hanga tokko isinbarsiisa silattuu himamee hin dhumu hanganuma irraa barannaan ogeessa dhukkuboota baayyee taateerta jechuudha.

Rumex abyssinicus (Spinach Rhubarb jedhamuunis beekama) biqiltuu qoricha guddaa Itoophiyaa fi tropical Africa keessatti argamu yoo ta'u, akka aadaa isaatti madaa, infekshinii gogaa (cabies, sores), dhukkuba kalee, Dhukkuba tiruu (hepatitis), Dhukkuba garaacha fi dhukkubbii mardhimaanii, dhiibbaa dhiigaa yaaluuf kan ooludha.

Farra inflammatory, farra baakteeriyaa, farra fangasii, Raammoo garaa keessaa (anthelmintic), fi antioxidant qabaachuu isaatiin qoricha afoolaa keessatti bal’inaan itti fayyadama. PubMed Central (PMC) (.gov) PubMed Central (PMC) (.gov)

Faayidaa isaafii Akkaataa itti Fayyadamaa:

1, Madaa fayyisuuf : Bu’aan raayizoomii gogaa haaromsuu guddisuuf, kuufama kolaajiinii fooyyessuuf, akkasumas akka astringent fi antiseptic ta’ee hojjechuuf bakka tokkotti dibama.

2, Infeekshinii Gogaa: Yeroo baayyee dhukkuba gogaa, madaa fi haalawwan gogaa biroo yaaluuf kan gargaarudha.

3, Dhukkubbii Garaachaa: Raammoo garaachaa balleessuuf (raammoo teeppiif), akkasumas dhukkubbii garaachaa, dhukkubbii mardhimaanii fi gogiinsa garaa yaaluuf fayyadama.

4, Anti-inflammatory & Anti-microbial: Infeekshinii akka cophxoo (gonorrhea), michii sombaa (pneumonia), Rihii (rheumatism), fi dhukkubbii waliigalaa hir'isuuf kan ooludha.

5, Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa: Qoricha aadaa keessatti dhukkuba tiruu, dhukkuba kalee, fi mallattoolee dhukkuba sukkaaraa , dhukkuba kaansarii to’achuuf kan gargaarudha.

6, Fayyadama Biroo: Ho'a qaamaa, busaa yaaluuf, akkasumas akka qoricha fincaaniitti fayyadama.

Qabiyyee Ijoo biqiltuu kanaa : Gatiin qoricha biqiltuu kanaa qabiyyee olaanaa anthraquinones (kan akka emodin, chrysophanol, fi physcion), flavonoids, tannins, fi terpenoids wajjin walqabatee jira.

• Keessattuu hundeen isaanii kompaawundoota baayooaktiiwii kanneen sochii farra maaykiroobiyaanii fi farra oksijiinii qaban oomishuuf beekamaadha.

Hundee isaa danfisuun ykn naala isaa cuunfuudhaan kan qophaawuudha.

Hiddi isaa dhukkuboota kanneen yaala:
Dhukkuba kalee
Dhukkuba tiruu
Dhukkuba busaa
Dhukkuba cophxoo
Dhukkuba garaachaa
Dhukkuba garaa kaasaa yaaluuf oola.
Mukicha akka shaayiitti danfifamee dhugama yoo goggogaa tahe daakamee damma wojjin nyaatama .
Rakkoo gogaan wolqabatuuf muka kana baalaafi hidda isaa tumamee itti godhama.

Fayyaan faaya!
Uzefi Faris
Odeffannoo dabalataa waahii biqiltuu kanaaf

lakk:0917343584

Mana Qoricha Aadaa Bilaal irraa dawaa feetan ni'argattu .
Teessoon keenya magaalaa jimmaa sentiraalii buufata konkolaataa fuunduratti argamna.

Lakk :0912971362/0915467978

Faayidaa hiddii lootuu /hiddii hadhaawaa:
````````````````````````````````````````````````````````````
▪︎Hiddiin hadhaawaan soorata qaamaaf barbaachisoo ta’an baay’ee waan of keessaa qabuuf faayidaa dachaa kan qabu yoo ta’u, isaan keessaa kanneen beekamoo ta’an kanneen armaan gadiiti:

-Kaansarii nama irraa ittisa.
-Wantoonni baala hiddii lootuu ykn hiddoo hadhaa’aa irraa baafaman tokko tokko guddina seelii kaansarii keessumaa kaansarii harmaa fi kaansarii garaachaa haalaan hir’isuuf akka gargaaran hubatameera.
Kunis yeroo baayyee sababa antioxidants baay'ee qabaachuu isaati.

-Dhukkuba sukkaaraa nama irraa ittisa.

Faayidaa hiddii lootuu /hiddii hadhaawaa keessaa inni guddaan dhukkuba sukkaaraa of irraa eeguuf gargaaruu isaati.

-Dhukkubsattoonni sukkaaraa hamma xiqqaa nyaachuun guyyaa keessatti hamma sukkaara dhiiga isaanii to’achuuf gargaarsa guddaa akka qabu hubatameera.

▪︎- Gogiinsa garaa ni yaala:
Bu'aan hiddii hadhaawaa qufaa ofirraa baasuu fi fayyaa sirna bullaa'insa nyaataa fooyyessuuf haala bu'a qabeessa ta'een gargaara, sababiin isaas biqiltuun kun amaloota garaachaa cimaa waan qabuuf, akkasumas dallaa ujummoo bullaa'insa nyaataa cimsuuf gargaara.

▪︎-Walhormaata baakteeriyaa ni hir’isa:
Bu’aan biqiltuu kanaa wantoota uumamaan baay’ina gosoota baakteeriyaa hedduu hir’isuuf gargaaran of keessaa qaba, kunis Escherichia coli dabalatee.

▪︎Hammi dandeettii bakteeriyaa hir'isuu firii fi baala biqiltuu kanaa kaassatti baayyinaan argama tahuyyuu kutaan isaa hundinuu dandeettii cimaa akka qabu hubatameera.

▪︎-Taateewwan dhukkuba osteoarthritis ni hir'isa:
Bu’aan hiddii kanaa carraa dhukkuba osteoarthritis qabamuu hir’isuuf gargaara .

▪︎Sababoota dhukkuba osteoarthritis jalqaba irratti qolachuu danda'a.
▪︎Mallattoowwan dhukkuba osteoarthritis baay’inaan mul’atan dhukkubbii, lafeewwanii, buusaaleen lafee jabaachuu fi dandeettii socho’uu dhabuudha.

▪︎Hiddiin kun dhukkubbii jilbaa yaaluu keessatti gahee guddaa qaba.

▪︎Amalaafi dandeettii infekshinii ittisuu waan qabuuf:

-Infekshiniiwwan dhukkuboota yeroo dheeraa tokko tokko waliin dhufanii fi fidan kanneen akka: dhukkuba sukkaaraa, kaansarii fi Alzheimer’s ittisuuf bu’a qabeessa.

▪︎Kolestroolii hir'isuuf gumaacha qaba:
- Hiddiin kana fayyadamuun tiraayigiliisaayidii miidhaa qaama keenya keessa jiru hir’isuuf, ykn kolestroolii miidhaa geessisu hir’isuun ni danda’ama, kolestrooliin hamaan immoo sirna marsaa dhiigaa keessatti dhukkuboota hedduu fi rakkoo fayyaa fiduu danda’a.

▪︎Guddina rifeensaa ni gargaara isa haphate nideebisa:

-Bara durii kaasee, hiddiin hadhaa'aan akka qoricha uumamaa rifeensa mataa ittisuuf itti fayyadamaa ture, sababiin isaas, baafamni isaa zayita uumamaa tokko tokko waliin makame guddina rifeensaaf baay'ee gargaara, keessumaa bakka rifeensi irra arraabameetti.

¤Faayidaa biroo:

Faayidaa biroo isaa keessaa kanneen armaan gadii yaaluuf gahee qaba:

-Finniisa.
-Qorraa fi utaalloo.
-Kuufama sagaraa.
-Dhukkuba garaachaa.
-Dhukkuba ruumatiizimii.
-Furdina garmalee.

Hiddii lootuun guyyaatti firii isaa goggogaa ykn haaraa tilmaamaan giraama tokko hin caalle fayyadamuudhaan sukkaara dhiigaa hir’isuuf kan ooludha.

Itti fayyadama isaaf kutaa itti aanutti nu'eegaa..

Uzefi Faris ✍️
Wiirtuu yaala keenyaa Mana Qoricha Aadaa Bilaal waan feetan ni'argattu.

Teessoon keenya magaalaa jimmaa mannaahaaraa fuunduratti argamna.
Lakk: 0915467978/0917343584

Namoonni dawaa gaggabdoo nugaafachaa turtaniifi worri duraan fudhattanii hordofaa jirtanis amma dhufeera waan taheef dhuftanii fudhachuu dandeessu.

Hub: Amma yeroon sooma waan taheef dawwalaa kottaa gara buufatakeenya biraa deemuu waan dandeenyuuf jalqaba dawwaluu qabdu.

Mana Qoricha Aadaa Bilaal damee jimmaa irraa.
Teessoon magaalaa jimmaa sentiraaliitti argamana.
Lakk: 0917343584/0915467978

Worri harargee bahaa lakkoofsa armaan gadiitiin dawwalaa.

lakk: 0912971362/0915073780

Faayidaa Fayyaa qola rummaanaa:
`````````````````````````````````````````````````
Qolli rummaanaa fayyaa waliigalaa guddisuu fi dhukkuboota ciccimoo tokko tokko yaaluuf gargaaruu akka danda’u baruun baayyee isin fayyada hanga dhumaatti dubbisaa.

Dhukkuboota kanneen yaaluu kan dandeessisu qabiyyee kompaawondoota isaanii kanneen akka :

Flavonoids,
Feenooliik fi
Tannins isaan ijoodha.

Albuudota adda addaa, kanneen akka: pootaasiyeemii, maagniziyeemii, soodiyemii, kaalsiyeemii, fosfarasii fi sukkaara walxaxaa of keessaa qaba.

Faayidaaleen gogaa rummaanii baay’ee barbaachisoo ta’an kunooti:

1- Dhukkuba onnee ittisuu:
Antioksidaantoonni humna guddaa qaban sanyii rummaanii diimaa akkasumas gogaa isaanii keessatti kan argaman yoo ta’u, kompaawondoota kanneen akka; Flavonoids fi phenolic.

Infeekshinii, dhukkuba onnee fi ujummoolee dhiigaa ittisuuf kan gargaaru yoo ta’u, qolli rummaanii madda pootaasiyeemii fi maagniziyeemii yoo ta’u, isaanis hojii onnee fi arteriiwwanii fi dhiibbaa dhiigaa to’achuufi hojiilee isaanii si'eessuuf wantoota baay’ee barbaachisoo ta’aniidha.

Kana malees, qolli rummaanaa daakamaan danfifame dhuguun hamma kolestroolii dhiiga keessatti argamu hir’isuuf gumaacha kan godhu yoo ta’u, dhibee atherosclerosis ittisuuf gargaara.

2- Fayyaa garaachaa guddisuu:
Qolli rummaanaa akka Qabiyyee albuuda tokko tokko kan akka pootaasiyeemii, maagniziyeemii fi taaninii irraa kan ka’e dhiigni garaachaa keessatti akka hin dhiigne gargaaruu fi hojii isaa kan guddisu waan ta’eef, amaloota farra inflammatory sirna bullaa’insa nyaataa fi garaachaa kan qabu yoo ta’u, adeemsa bullaa’insa nyaataaf haala mijeessa.

Qolli rummaanaa ilbiisota fi raammoo garaacha keessa jiraachuu danda’an kan ofirraa deebisu yoo ta’u, fayyaa garaachaa guddisuu fi dhibee kintaarootii (hemorrhoids) ittisuuf gumaacha qaba. Akkaataa itti qopheessan yoo ilaalle, torbanitti guyyaa sadiif qola rummaanaa burcuqoo tokko torbaanitti yeroo sadii faldhaana tokko tokko bishaan burcuqoo tokko ykn aannan burcuqoo tokkotti naquudhaan fayyadamnaan fayyaan keessan nimiidhaga.

3- Dhukkubbii qoonqoo yaaluu:
Qolli rummaanii mallattoolee dhukkuba tonsilii fi inflammation qoonqoo yaaluufii tasgabbeessuuf gargaaru danda’a sabab qabiyyee farra inflammatory qabuu fi antioxidants humna guddaa qaban kanneen akka; Flavonoids: Haala kana keessatti garee qola rummaanaa/ romaanii daakuu bishaan woliin danfisuun dhuguufii qoonqoo keessatti girgir (gargle) gochuu dandeessa, kun dhukkubbii hir'isuuf si gargaaraTonsilii fi dhukkubbii qoonqoo yaala.

4- Fayyaa afaanii fi ilkaanii guddisuu:
Faayidaa gogaa rummaanii keessaa tokko afaan qulqulleessuun naannoo baakteeriyaa isa keessa jiru madaaluun garee rakkoo afaanii fi ilkaanii wal’aanuuf gargaara.

Rakkoolee ittisuuf hojjetu keessaa:

Rakkoo foolii afaanii badaa.
manca'iinsa Ilkaanii.
dhukkuba irgaa (gingivitis) .
Madaa afaanii.

Dhukkuboota kanneeniif guyyaatti al lama qola rummaanii goggogaa isaa daakamaa faldhaana tokko bishaan burcuqoo tokko waliin makamee yoo dhugame foolii afaanii badaa balleessuuf, ykn dhiita’uu irgaa hir’isuuf fi manca’iinsa ilkaani yaaluuf gargaara.

5- Fayyaa lafee guddisuu:
Daakuu rummaanaa dhuguun qabiyyee kaalsiyeemii fi fosfarasii qabuun lafeen akka hin lallaafnee. fi akka hin qaqaldhane ittisuuf gumaacha guddaa qaba.
Keessumaa umurii afurtamaa oliifii dubartoota dhala dhaabaniif qabiyyee kaalsiyeemii fi fosfarasii isaa irraa kan ka’e baayyee gargaara .

Kana malees, amalli farra inflammatory isaa fayyaa lafee fi buusaawwanii guddisuuf gumaacha qaba. Faayidaa kana argachuuf daakuu qola rummaanaa faldhaana tokkoofii dhangala’aa loomii waliin makame bishaan burcuqoo tokkotti naqanii dhuguun ni gorfama.

6- Faayidaa gogaan rummaanaa rakko qaldhina garmalee furuuf qabu:
Qola rummaanaa zanjabiilaafii ,Baala naanaa woliin danfisuun yoo dhugame rakkoo qaldhina garmaleefii ulfaatina gadi buheef dawaadha.

Adeemsa bullaa'insa nyaataa,
Meetaaboliizimii fi cooma qaama keessatti gubuu ni jajjabeessa.
Quufti akka sitti dhagahamu waan godhuuf hamma nyaata guyyaan nyaattan hir’isa.

Haala akkanaa keessatti faayidaa kana argachuuf guyyaatti al tokko ykn lama akka dhugdan isin gorsina.

7- Faayidaa qola rummaanaa garaachaaf qabu:

Qolli rummaanii goge daakuun faldhaanni tokko bishaan burcuqoo tokko woliin ykn danfifamee yoo dhugame qabiyyee antioxidants, anti-inflammatory, fi tannins irraa kan ka'e fayyaa sirna bullaa'insa nyaataa fi garaachaa ni fooyyessa. qolli rummaanaa rakkoo asiidii garaachaa, madaa fi inflammation yaaluuf akkasumas mallattoolee dhukkuba garaachaa kanneen salphisuuf ni hojjeta.

Rakkoo bullaa'insa nyaataa yaaluuf qolli rummaanii daakamaan urgoo (yogurt) fi soogidda dhagaa waliin nyaachuun fayidaa isaa caalmaatti argachuuf ni gorfama.
GALATOOMAA!

✍️ Huzefa Faris
Mana Qoricha Aadaa Bilaal irraa dawaa feetan argattu nuhordofaa.

Teessoon magaalaa jimmaa sentiraaliitti argamna.
lakk:0915467978
0912971362

LAASH /ARRAABDUU (Alopecia).
````````````````````````````````````````````````
Laash/arraabduu(Alopecia) jechuun maali?
-Laash( Alopecia) jechuun haala fayyaa naannoo qaamaa murtaa'e keessatti, keessumaa mataa keessatti rifeensa mataa ykn areedaa balleessuudhaan kan beekamudha.
-Dhukkubni kun saala lachuu nimiidha dubartoota taanaanimmoo nihammaata rifeensi isaanii dheeraa waan taheef jalaa balleessuu danda'a.
- Laash(Alopecian) sababa adda addaa kan akka jeequmsa hormoonii, dhukkuba gogaa ykn dhiphina sammuu ta’uu danda’a.
▪︎Sababni uumama laash (Alopecia)
- Rakkoo hormoonii:
kanneen akka jeequmsa taayirooyidii ykn jeequmsa hormoonii saalaa.
- Dhukkuboota gogaa: kan akka psoriasis ykn eczema.
- Dhiphina saayikoloojii: kan akka yaaddoo ykn dhiphina sammuu.
- Qabxiilee jeneetikii: Alopecian darbee darbee dhalootaan jiraachuu danda’a.
- Qorichoota: Qorichootni dhukkuba biraa yaaluuf fudhataman tokko tokko alopecia fiduu danda’u.
- Mallattoolee Laash(Alopecia): Rifeensa namarraa balleessuu : Naannoo qaamaa murtaa’e keessatti, keessattuu mataa.
- Tuqaan adiin mumuldhachuu : gogaa naannoo dhibee kanaan qabame irratti.
- Hooksisaa(Itching) ykn Diddiimachuu ( redness): naannoo dhibee kanaan miidhame keessatti.

▪︎Yaala Dhibee kanaaf:
- Zayitii ejersaa: Qabiyyee farra inflammatory fi farra baakteeriyaa qaba zayita kana bakka dhukkuba kanaan miidhametti yoo dibame niyaala.

- Cuunfaa qullubbii adii : Amaloota farra fangasii fi farra baakteeriyaa qaba bakka dhukkuba kanaan miidhametti guyyaatti yeroo 2-4 yoo itti dibame rifeensi akka biqilu taasisa.

Qorichoota jarrabamaa tahan:

- Dhadhaa ejersaa /qaxiraana 2 .
- Zayita qullubbii ykn cuunfaa isaa maankaa 1 .
- Dhangala'aa shunkurtii maaankaa 1 .
-Loomii firii tokko .
-Damma maankaa xiqqaa 1.
-Kibiriit/weeruu 3gdaakuu ykn zayita isaa maankaa tokko.

¤ Itti fayyadama isaa:

- Qorichoota kanneen akka gaariitti wolitti makuun qodaa tokkotti naqachuudhaan erga qopheeffattee booda bakka dhukkuba kanaan miidhametti dibda erga dibdee booda huchuu qulqulluudhaan haguugii hanga 30-1:00 tti dhiisi sana booda bishaan hoo'aadhaan ofirraa dhiqi.

- Adeemsa kana torbanitti yeroo 2-3 tti fayyadami.

Hubadhaa: Dawaan kun shakkii hin qabu jarrabamaadha itti fayyadamaa.
Fayyaa qabaadhaa!
✍️Huzefa Faris !

Mana Qoricha Aadaa Bilaal irraa dawaalee kanaafi kan biraas gosa dhukkuba keessaniitiin nubiraa argattu.
Teessoon:
1ffaa magaalaa jimmaa sentiraalii.
2ffaa G/H/B/magaalaa gursum.

Lakk: 0915467978
:0912971362

Aannanii fi hirdii:
`````````````````````````
- Aannanfi hirdiin warqii harka keenya keessa jiru kanuti fayidaa isaa wollaalleedha .
Aannan fi hirdiin walitti makuun fayyaa keessaniif qophii uumamaa ajaa’ibaa ta’uu akka danda’u beektu?

Waan qopheeffachuu qabnu:
- Aannan burcuqoo tokko .
- Hirdii maankaa tokko .
- Damma maankaa tokko .
- Arab-barbaree gurraacha maankaa xiqqoo tokko .

Mala Qophii:
1. Aannan burcuqoo tokko ibiddarratti irratti ho'isi .
2. Hirdii maankaa tokko Aannani irratti dabaluudhaan akka gaariitti walitti maki .
3. Damma fi arba-barbaree gurraacha itti dabalaa ammas woliin makaa.
4. Makaan sun daqiiqaa 5-7 akka danfu taasisaa.
5. Makaa sana gara burcuqootti naqadhaa itti fayyadamaa.

Faayidaan isaa :
- Fayyaa ittisa qaamaa fooyyessuu: Hirdiin amaloota farra inflammatory of keessaa qaba
- Fayyaa bullaa'insa nyaataa fooyyessuu: Aannani bullaa'insa nyaataa fooyyessuuf gargaara .
- Dhiphina hir'isuuf gargaara: Aannan tryptophan of keessaa qaba, kunis dhiphina hir'isuuf gargaara
- Antioxidant: Hirdiin antioxidants kan qaama miidhaa irraa eegu of keessaa qaba.
GalatoomaaMana Qoricha Aadaa Bilaalal damee jimmaarraa dawaa keessan argadhaa!

Karaa toora telegramaatiin??👇
https://t.me/barnootadawaaaadaa