SensoSoppi
Kohteen SensoSoppi, Terveys/kauneus, KeskusKatu 12 b 15, Mäntsälä yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset.
11/09/2026
Tervetuloa syksyiselle aistikävelylle yhdessä Liikutella - Fysioterapeutti Laura Santakivi ja SensoSoppi Susannan kanssa.
Lähdemme yhteislenkille tiistaina 15.9.26 klo 17 Keskuskatu 13, Liikutella tiloista. Rauhallisella ja rentouttavalla lenkillä havainnoimme eri aistein syksyistä luontoa! Lenkin jälkeen tarjolla teetä Liikutella tilassa.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan!
T. Susanna ja Laura
09/09/2026
Tiesitkö, että tuoksun avulla voit ”huijata” kehosi pois vaikkapa ylivireydestä tai jumitilasta?
Hajuaistista puhutaan yleensä vähemmän erilaisissa aisteja hyödyntävissä menetelmissä, vaikka se on mekanismiltaan yllättävän tehokas keino vaikuttaa myös tunnetilaan ja vireyteen.
Kun hermosto menee ylikierroksille tai jumittaa, aivosi ei ehdi järkeillä. Silloin amygdala on jo hälytystilassa ennen kuin tajuatkaan miksi. Hajuaisti on ainoa aisti, joka menee suoraan tunteiden ja muistojen keskukseen aivoissa, ohittaen talamuksen ”lajitteluaseman”.
Siksi tuttu, turvallinen tuoksu voi toimia oikotienä takaisin rauhaan. Tämä voi toimia etenkin ADHD-aivoille, jotka etsivät jatkuvasti tapoja säädellä vireystilaa.
Nepsyvalmennuksessakin käytetään usein tuoksuja osana aistisäätelyä, koska ne tarjoavat nopean, konkreettisen tavan rauhoittaa hermostoa kesken päivän.
Hajuaisti on myös evoluution vanhin hälytysjärjestelmä: kehosi reagoi hajuun ennen kuin edes huomaat sitä itse. Esimerkiksi tulipalossa huomaat savun hajun ensin, ennen kuin edes tajuat mitä tapahtuu.
Miellyttävä tuoksu vapauttaa myös dopamiinia ja serotoniinia eli samoja välittäjäaineita kuin liikunta. Hermosto tulkitsee sen merkiksi turvallisuudesta ja stressitaso laskee, koska kortisolin määrä veressä laskee.
Kannattaa siis ehdottomasti haistella ja tuoksutella mieluisia hajuja ❤️ Aivot ja hermosto kiittää.
02/09/2026
Törmäileekö sun lapsi jatkuvasti kaikkeen? Ovenkarmeihin, huonekaluihin, sisaruksiin tai ehkä hän painii, roikkuu, hyppii ja hakeutuu jatkuvasti fyysiseen kontaktiin…
Moni ajattelee, että kyse on huolimattomuudesta tai siitä, ettei lapsi keskity. Usein taustalla on jotain ihan muuta.
Yksi mahdollinen selitysmalli liittyy proprioseptiikkaan eli asentotuntoon. Proprioseptiikka on aisti, joka kertoo aivoille missä kehon eri osat ovat ja miten ne liikkuvat suhteessa ympäristöön. Se on vähän kuin kehon sisäinen GPS.
Tutkimuksissa ADHD-lapsilla on havaittu enemmän niin sanottua “sensory seeking” -käyttäytymistä kuin verrokeilla eli aistiärsykkeiden aktiivista hakemista. Yksi selitys tälle on, että aistitieto ei välity aivoille yhtä tehokkaasti, jolloin hermosto alkaa hakea sitä lisää liikkeen ja voimakkaiden ärsykkeiden kautta.
Tällöin lapsi saattaa törmäillä, painia, puristaa, hyppiä tai hakeutua voimakkaiden aistikokemusten äärelle. Kyse ei siis usein ole siitä, että lapsi yrittäisi häiritä tai käyttäytyisi syyttä huonosti. Usein keho yksinkertaisesti yrittää saada lisää tietoa siitä, missä se on.
Kun hermosto saa tarvitsemaansa aistitietoa riittävästi, moni lapsi rauhoittuu, keskittyy paremmin ja törmäilykin voi vähentyä.
Sensomotorisessa työskentelyssä tätä voidaan tukea esimerkiksi liikkeen, syväpainetunnon, konttaamisen, kantamisen ja muiden kehonhahmotusta vahvistavien harjoitteiden avulla. Tutkin vastaanotolla myös varhaisten liikemallien toimivuutta ja sitä, miten ne näyttäytyvät tämän päivän kehossa ja liikkumisessa.
Varaa aika bion linkin kautta tai laita viestiä!
31/08/2026
Voisiko kehosi tai hermostosi kertoa sinulle jotain, mitä et ole vielä tullut ajatelleeksi?
Jos uni ei meinaa tulla, keho käy ylikierroksilla, palautuminen takkuaa, keskittyminen on vaikeaa tai keho tuntuu olevan jatkuvasti jumissa ja jännittynyt, kannattaa joskus katsoa vähän pintaa syvemmälle.
Sensomotorisessa valmennuksessa tarkastellaan kehon ja hermoston toimintaa kokonaisuutena.
Miten aistit ottavat vastaan tietoa?
Miten keho käsittelee sitä?
Miten tasapaino ja liike toimivat?
Entä miten hermosto säätelee vireystilaa ja reagoi kuormitukseen?
Taustalla on myös jotain hyvin tuttua ja luonnollista; liike.
Hermoston kehitys alkaa jo vauvana. Vauvan erilaiset luonnolliset liikemallit ovat tärkeä osa sitä, miten keho oppii kannattelemaan itseään, liikkumaan, tasapainoilemaan ja yhdistämään aistitietoa liikkeeseen.
Sensomotorisessa valmennuksessa voidaan tarkastella myös näiden varhaisten liikemallien toimivuutta ja sitä, miten ne näyttäytyvät tänä päivänä kehossasi ja hermoston toiminnassa. Joskus kyse voi olla ihan siitä, että keho ei tiedä mitä sen kuuluisi tehdä.
Tavoitteena on auttaa hermostoa toimimaan tasapainoisemmin, opettaa aivoille uusia tapoja toimia ja löytää juuri sinulle sopivia keinoja esimerkiksi palautumiseen, keskittymiseen tai koordinaation parantamiseen.
Esimerkiksi uniongelmissa usein mietitään miten voidaan ulkoisesti tukea nukkumista. SensoSopissa mietimme yhdessä miksi hermoston on vaikea rauhoittua ja mitä kehon aistijärjestelmien kautta voitaisiin tehdä asian tukemiseksi. Muutosta lähdetään siis rakentamaan sisältä päin eikä ulkoisesti.
SensoSopissa yhdistyvät fysioterapeutin, sensomotorisen valmentajan ja neuropsykiatrisen valmentajan osaaminen. Vastaanotolle ovat tervetulleita työikäiset, yli 6-vuotiaat lapset ja ikäihmiset.
Kysy lisää viestillä tai kurkkaa nettisivuni:
sensosoppi.fi
📍 Keskuskatu 12 B 15, Mäntsälä
25/08/2026
Mahtava fiilis! Ensimmäisen tason Neurolize-koulutus on nyt vihdoin suoritettu ja olen näyttöä vaille valmis osaaja. ❤️
Kurssilla sain itse kokea jälleen kerran, miten yllättävästi keho voi reagoida. Välillä tuntuu, että on vaikea selittää, miten Neurolize-menetelmä toimii, joten ehkä jaan oman kokemukseni koulutuspäiviltä.
Mulla on ollut yli 10 vuotta pohkeissa ja reisissä sellaista pintajännitystä, joka tuntuu kovana kipuna jo silloin, kun ihoa painaa kevyesti. Oikeassa nilkassa jännitys ja kipu ovat tuntuneet aivan kuin nilkan ympärillä olisi tiukka panta. Oon ajatellut, et nää kireydet vaan kuuluu olla ja johtuu varmaan hypermobiliteetista.
Olen yrittänyt vuosien aikana itsekin hieroa ja käsitellä sitä, joskus jopa m***a kertaa viikossa kuurimaisesti, m***a se ei ole koskaan lähtenyt helpottamaan.
En ole myöskään pystynyt käymään jalkahieronnassa, koska jalkojen käsittely on sattunut niin paljon. Pohkeet on tuntuneet myös tosi väsyneiltä oikeastaan enemmän ja vähemmän koko ajan.
Kurssilla harjoiteltiin viime päivinä jalkojen alueen tekniikoita ja työskentelimme esimerkiksi nilkan kautta liikeratojen parissa.
Seuraavana aamuna kollega ihmetteli, miten mua ei satu, kun hän painaa aika kovaa pohkeitani.
Illalla kotona oli pakko oikein tökkiä ja painella sitä oikean nilkan pantamaista kohtaa.
Kipu ei ollut enää siellä. Eikä ollut pintajännitystäkään. Olo oli muutenkin todella kevyt.
Olin aika hämmästynyt.
Minusta juuri tällaiset kokemukset ovat yksi syy siihen, miksi Neurolize on niin kiinnostava. Omalla kohdallani muutos tapahtui muutamissa minuuteissa, vaikka olin yrittänyt saada samaa aluetta rentoutumaan yli kymmenen vuoden ajan.
Nöyränä siis jatkan menetelmään syventymistä ja toivottavasti voin sen kautta auttaa vielä monia. ❤️
Löydät nettisivulleni tarkemmin tietoa, mitä Neurolize-hoidossa tapahtuu, miten kehoa lähestytään ja millaisia muutoksia hoidolla voidaan tavoitella.
Jos olet miettinyt, mitä tämä Neurolize oikein on, käy kurkkaamassa:
https://sensosoppi.fi/palvelut-ja-kurssit
📍 Neurolize-hoitoa saatavana Mäntsälässä.
70 min / 80 €
Keskuskatu 12 B 15 (toinen kerros)
Varaa aika:
https://vello.fi/sensosoppi
”Nyt rauhoitu” on ehkä hassuin kehotus, minkä ADHD-lapselle voi sanoa jos mietitään mitä aivojen tasolla tapahtuu.
Se mitä näemme ulospäin, eli levoton ja nopeatempoinen käytös hämää, koska se ei todellisuudessa ole sitä mitä aivojen tasolla tapahtuu. Tämä on just se kohta, joka helposti ymmärretään väärin.
ADHD:ssa aivojen vireystilan säätely voi olla poikkeavaa. Lapsi voi ollakin liian VÄHÄN virittynyt, jolloin aivot alkavat hakea lisää stimulaatiota: liikkeestä, äänistä, tekemisestä ja impulsseista. Se näyttää levottomuudelta, m***a todellinen yritys on päästä käyntiin.
Siksi ”mene juoksemaan” toimiikin paremmin kuin ”rauhoitu”. M***a jotkut uudet tutkimukset viittaavat siihen, että paras teho tuleekin kun liikkeen rinnalle lisätään myös aivotyötä. Kyseessä on dual tasking-ilmiö; liikkeen ja kognition yhdistäminen.
Dual tasking- tehtävät harjoittavat myös samalla sitä, mikä ADHD:ssa on usein erilainen, eli aivojen jarru (inhibitio).
Kun inhibitio pettää, se näkyy impulsiivisuutena: vastataan ennen kuin kysymys on edes valmis, keskeytetään ja sammakoita lipsahtaa suusta.
Eli ensi kerralla rauhoittelun sijaan, kokeile miettiä miten aivoja voisikin aktivoida!
Sensomotorisessa työskentelyssä keskityn juuri tällaisiin harjoituksiin, joissa yhdistetään liike, aistimukset ja aivojen työskentely.
Seuraa tiliäni, jos haluat tietää lisää ❤️
Onko lapsen käsiala vaikeaselkoista? Haastaako paidan napit? Tuottaako saksien käyttö vaikeuksia?
Moni näistä arjen “pikkujutuista” liittyy samaan asiaan eli sormien eriytyneeseen hallintaan ja niiden voimantuottoon. Kun jokainen sormi osaa liikkua omillaan, voi se tukea kynäotteen ja käsialan kehittymistä ja helpottaa arjen pieniä askareita (napit, vetoketjut, saksien käyttö, ruokailuvälineet).
Nykyään myös kirjoitetaan käsin vähemmän, koska ruudut ovat vieneet tilaa siltä hienovaraiselta sormityöltä, jota kynän kanssa harjoitellaan ihan huomaamatta. Siksi sormien tarkkaa hallintaa kannattaa välillä harjoitella erikseen. Leikin kautta tietysti:
1. Sammakoiden neppaaminen
Nepataan sammakkoita kulhoon eri sormilla. Vaihda kättä.
Harjoitus pakottaa sormet liikkumaan yksitellen, harjoittaa tarkkaa otetta ja sekvensointia (tärkeää mm. kirjoittamisen oppimisessa).
Koska sormi vaihtuu joka kerta, aivot joutuvat myös pitämään mielessä, mikä sormi on jo käytetty. Tämä harjoittaa työmuistia.
2. Pyykkipoikien poiminta eri sormiparein
Pyykkipojan avaaminen vaatii puristusvoimaa, m***a pelkkä voima ei riitä. Samalla pitää kohdistaa voima oikeaan kohtaan ja hallita liikettä. Esimerkiksi pikkurillillä tosi vaikeaa aluksi.
Aivot joutuvat ensin suunnittelemaan liikkeen ja sitten säätämään sitä koko ajan (toiminnanohjaus).
Tätä taitoa tarvitaan mm. tehtävien aloittamisessa ja loppuun viemisessä. Samaa yhdistelmää tarvitaan mm. saksien käytössä ja purkkien avaamisessa.
3. Esineiden poiminta vedestä
Vesi tekee esineistä liukkaita, joten sormien pitää säädellä otevoimaa jatkuvasti. Kun osa esineistä on pinnalla ja osa pohjassa, käsi joutuu myös arvioimaan etäisyyden ja syvyyden joka kerta uudelleen.
Tämä on hyvä lisäharjoitus tuntoaistille, hienomotoriikalle sekä silmän ja käden yhteistyölle.
Kun vaihdat kesken kättä kaikissa liikkeissä, aivojen molemmat puoliskot joutuvat tekemään yhteistyötä. Tämä voi tukea myös keskittymiskykyä ja kykyä vaihtaa sujuvasti tehtävästä toiseen.
Testaa ja tallenna! 🩵
13/08/2026
Moikka kaikki ihanat vanhat ja uudet seuraajat! Mä olen Susanna, SensoSoppi-tilin ja yrityksen häärääjä.
Ajattelin lyhyesti esittäytyä ja avata vähän mitä tällä tilillä postaan (sekalaisesti kyllä milloin mitäkin 🤭).
Mun työssä yrittäjänä oon halunnut yhdistää kaiken osaamisen ja koulutustaustani palveluksi, joka huomioi ihmisen kokonaisuutena aidosti.
Lähestymistavassani yhdistyy fysioterapia, sensomotorinen valmennus ja nepsyvalmennus sekä pitkä työkokemus vammaispalveluista unohtamatta omia kokemuksia elämästä ja sen mutkista matkassa.
Mua kiinnostaa erityisesti, mitä kehossa ja hermostossa tapahtuu. Miten liike ja aistit vaikuttavat hermoston toimintaan ja miten tämä kaikki kytkeytyy kehoon, mieleen ja tunteisiin.
Ajattelen, että keho ja hermosto ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Ihan kaikkea ei tarvitse tai voi ratkaista pelkästään ajattelemalla ja puhumalla. Eikä oikeastaan kaikkea aina tarvitse edes ratkaista. Riittää, että tiedostaa ja hyväksyy.
Haluan työssäni auttaa sinua löytämään konkreettisia ja kehollisia keinoja parempaan palautumiseen, hermoston säätelyyn ja sujuvampaan arkeen.
Tervetuloa seuraamaan tiliäni! 💚
11/08/2026
HERMOSTON TASAPAINO:
ADHD-TEEMAINEN WORKSHOP NAISILLE
Tuntuuko arki välillä kuormittavalta, etkä ole vielä löytänyt tasapainoa ylläpitäviä keinoja?
Tässä workshopissa sukellamme ADHD-hermoston toimintaan ja siihen, miten vireystilaa ja kehon sekä mielen tasapainoa voi tukea liikkeen ja käytännön harjoitteiden avulla. 🧠✨
Workshopissa saat:
💜 ymmärrystä ADHD-hermostosta
💜 erilaisia keinoja ja harjoitteita vireystilan säätelyyn arjessa
💜 tietoa siitä, miten liike voi tukea ADHD-hermostoa
💜 konkreettisia, helposti arkeen sovellettavia harjoitteita
📅 26.9. klo 14–16 etänä
💚 EARLY BIRD- hinta vain 39 € 16.8. asti
➡️ 17.8. alkaen 45 €
🎥 Etkö pääse paikalle liveen? Ei hätää!
Workshopista tulee myös tallenne, joten voit katsoa workshopin myöhemmin sinulle sopivana ajankohtana. 💚
Ohjaajat: Emma Hering | Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Emma ja Susanna | Hermosto• Aistit • Sensomotorinen työskentely Susanna
👉 Ilmoittaudu mukaan bion linkistä!
Tule hakemaan ymmärrystä, oivalluksia ja konkreettisia keinoja kohti parempaa mielen ja kehon tasapainoa!
07/08/2026
Miksi keinuminen rauhoittaa aikuistakin ihan niin kuin vauvaa? ❤️
Keho oppii rytmin ja kannattelun jo kohdussa ennen kuin opimme puhumaan tai ajattelemaan. Siksi rauhallinen, toistuva liike voi viestiä hermostolle nopeasti ”olet turvassa, voit hellittää.”
Tämä on myös yksi syy siihen, miksi käytän Neurolize-menetelmässä lempeää keinuttelua. Kun keho saa tuntea olonsa turvalliseksi, rentoutuminen voi tapahtua aivan kuin itsestään.
Ehkä seuraavan kerran keinun osuessa kohdalle pysähdyt hetkeksi. Kehosi saattaa kiittää siitä enemmän kuin arvaatkaan. ❤️
Ihanaa viikonloppua!
Klikkaa tästä saadaksesi sponsoroidun listauksen.
Kategoria
Ota yhteyttä: Yritys
Puhelin
Verkkosivusto
Osoite
KeskusKatu 12 B 15
Mäntsälä
04600
Ilmoitukset
Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun SensoSoppi julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.